Ihmisen kehuvetoisuus on julkinen salaisuus. Meistä jokaisen perustarve on saada arvostusta, joka auttaa näkemään myönteisesti omat mahdollisuudet ja kohottaa hetkeksi arkisen yläpuolelle. Arvostuksen aulis jakaminen istuttaa ympäristöön siemeniä, joista versoo itseen uskovia ja hyvää eteenpäin jakavia mielensähyvittäjiä. Paras tapa lisätä omaa onnellisuutta onkin tehdä joku toinen onnellisemmaksi. Toisen ihmisen havaitseminen paranee positiivisen kokemuksen jälkeen, mikä lisää myös toisiin liittymisen mahdollisuuksia. Tämä on kuin dominoefekti, joka vaikuttaa kannustajasta ja vastaanottajasta jopa kolmen asteen päähän.

Kätkemme usein tarpeemme kehuille, tai korkeintaan ujosti nostamme katseemme kohti kannustajaa. Jokaisen meidän sisällä hyrrää kuitenkin sisäinen moottori, joka kaipaa tasaiseen kulkuun arjen polttoainetta; kehuja, kiitosta ja arvostusta. Yltääkseen huippusuoritukseen ja ylittääkseen itsensä, on tärkeä saada tankkia täyteen tasaisesti matkan varrella. Juuri oikealla hetkellä annettu aito kannustus ja rohkaisevat sanat vievät sankaroitumisen äärelle.

Oletko sinä se positiivisesti poikkeavasti, joka etsii arjen arvokkaita mikrohetkiä ja löytää etsimänsä hyvin pienistäkin aloitteista. Toisille tunnustusta osoittamalla jaat ympärillesi sanoja, jotka usein jäävät ajattelun tasolle. Älä siis pelkästään tyydy ajattelemaan toisista kaunista, vaan sanoita näkemääsi ja kokemaasi. Rakennat myötäinnon ja arvon annon kulttuuria, joka sitoo ihmisiä yhteen hyvinä ja vaikeina aikoina.

Lapsi ei kaipaa vahvistuakseen yhä uudelleen sen alleviivaamista, mitä hän ei vielä osaa tai missä hän ei onnistunut. Kasvaakseen täyteen mittaansa lapsi tarvitsee tietoa omasta osaamisestaan ja onnistumisistaan. Myönteisessä ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa luodaan tiloja, joissa syntyy uskallusta kokeiluun ja omien unelmien sanoittamiseen. Saadessaan tukea ja aitoa kannustusta aloitteilleen, lapsi uskaltaa kokeilla ja viedä itsensä oman kasvun alueille. Onnistumisen hetkellä lapsi on sankaroitumassa. Hän ylittää itsensä, kasvaa ja tavoittaa omaa potentiaaliaan. Sankarihetket rakentavat lapselle myönteisten muistojen varantoa, josta ammennetaan voimaa ja toipumiskykyä myös vastoinkäymisten koetellessa.

Kuten lapset, myös me aikuiset tarvitsemme toinen toisiltamme hyvän diagnosointia, joka avaa näköaloja pitkälle tulevaan ja lisää monipuolisesti ymmärrystä omista mahdollisuuksista.

Yllätä tänään kanssakulkijoita positiivisesti poikkeavalla käytöksellä. Jätä työkaveri ja lapsi kiinni hyvänteossa. Kutsu esiin hymyjä, jotka lyhentävät kahden ihmisen välistä etäisyyttä. Hyvinvointi syntyy kohtaamisissa, joten arjen huomaavaisuus on erinomainen mahdollisuus oman ja toisen terveyden vahvistamiseen!

Kolme vinkkiä päivään:

• Hyvän vastaanottaminen: Jaa jokaiselle pari. Toinen on A ja toinen B. 30 sekunnin ajan A antaa B:lle spontaania kiitosta, arvostusta ja kehuja. Mistä ihailet, mitä hyvää olet nähnyt, mikä on mennyt hyvin. B ei saa kommentoida, ainoastaan tehtävä on harjoitella hyvän vastaanottamista. Tämän jälkeen vaihdetaan vuorot. Tehtävän purku: Miltä hyvän vastaanottaminen tuntui?
• Mitä tuli tänään paikalle, kun sinä tulit paikalle? Jokainen saa vuorollaan kuulla toisilta, mitä vahvuuksia, taitoja ja osaamista on tuonut mukanaan. Uskaltakaa vaikuttua ja sanoittaa vuolaasti toisten hyvää.
• Vahvuuskorteilla: näytä joku vahvuuskorteista, kerro lyhyesti vahvuudesta ja kysy: ”Kenelle voisit antaa tänään tämän kortin kiitokseksi?” ”Vie se hänelle ja anna myös lyhyt perustelu.” Kukaan ei jää ilman korttia, koska jokaisessa meistä on luonteenvahvuuksia. Aloita tästä hyvän diagnosoinnin kierre!

Inspiroiduin Jari Hakasen ja Frank Martelan ajatuksista ja Copassion– tutkimustiimin kirjoituksista!