Kaiken takana on tutkittu tieto ja vuosien pioneerityö Suomessa
Aloitimme yhdessä dos. Lotta Uusitalon (Lotan löydät täältä) kanssa vuonna 2014 tutkimaan positiivista kasvatusta Helsingin yliopiston erityispedagogiikan laitoksella. Olimme molemmat alkujaan erityisluokanopettajia ja kiinnostuimme positiivisesta kasvatuksesta havaittuamme perinteisen, vaikeuksiin keskittyvän opetuksen toimimattomuuden työssämme. Ensimmäinen kontrolloitu positiivisen pedagogiikan ja erityisesti luonteenvahvuuksiin keskittyvän opetuksen tutkimus toteutettiin 2015 Espoossa (tutkimuksen löydät tästä).
Tutkimukset positiivisesta pedagogiikasta (mm. Vuorinen, Erikivi & Uusitalo, 2018. A character strength intervention in 11 inclusive Finnish classrooms to promote social participation of students with special educational needs. Jorsen. ja Vuorinen, Hietajärvi & Uusitalo, 2019. Students’ usage of strengths and general happiness are connected via school-related factors. arvioitavana) ja kokemukset omasta vahvuusopetuksesta olivat erityisen rohkaisevia. Niinpä aloitimme yhdessä järjestelmällisen vahvuuksien opettamisen ja tutkimisen ja saimme nopeasti satoja innokkaita opettajia seuraksemme. Voitto SITRAn Ratkaisu100-kisassa Positiivisen CV:n innovaatiolla vuonna 2017 johti kysynnän räjähtämiseen, minkä seurauksena menetelmän digitalisointi alkoi. Työn tuloksia pääset katsomaan Positive Learning Ltd:n sivuilta tästä!
Viiden vuoden ajan olen kehittänyt Suomessa edelläkävijänä positiivisen pedagogiikan tutkimusta, koulutusta sekä käytännön työkaluja varhaiskasvattajille ja opettajille. Luentoni sekä koulutukseni ovat keränneet tuhansia osallistujia kymmenillä paikkakunnilla yli 15 maassa ja palaute on ollut erittäin innostunutta ja rohkaissut jatkamaan globaalia hyvän huomaamisen liikettä!
Uuden oppiminen ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimintojen viemistä käytäntöön. Yhdessä Lotta Uusitalo-Malmivaaran kanssa kirjoittamani Huomaa hyvä! Näin autat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (2015), Huomaa hyvä! -toimintakortit (2015), Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen Bongausopas (2017) ja Huomaa hyvä! oppilaskortit (2019) ovat olleet myyntimenestyksiä Suomessa ja nyt käännetty jo neljälle kielelle. Teoksemme tukevat varhaiskasvattajia ja opettajia työssään ja sekä antavat kasvattajille, opettajille ja lapsille käteen käytännön työkalut.
Huomaa hyvä!
Huomaa hyvä! -materiaalit esittelevät luonteenvahvuuksia ja kertovat, miten ne tunnistetaan ja miten voit hyödyntää niitä kasvatuksessa.
Meistä kukaan ei synny sen paremmin rehellisyyden kuin itsehillinnänkään mestarina, vaan näitä taitoja on tietoisesti kasvatettava. Tulemme vahvoiksi siinä, mitä teemme paljon; heikennymme siinä, mitä teemme vähän. Esimerkiksi itsesäätelykyvyn on todettu ennustavan koulumenestystä älykkyysosamäärää paremmin.
Luonteenvahvuuksiin keskittyvä opetus vaikuttaa oppimiseen pitkäkestoisemmin ja johtaa tyydyttävään elämään todennäköisemmin kuin vain tiedolliseen osaamiseen keskittyvä opetus. Alasta tai ajasta riippumatta menestymme vahvuuksiemme avulla. Napataan lapset kiinni hyvänteosta!
Luonteenvahvuuksia on paljon, esimerkiksi
- sinnikkyys
- itsesäätely
- rohkeus
- sosiaalinen älykkyys
- huumorintaju
Osa vahvuuksista on keskeisessä roolissa taaperoiässä, osa taas nostaa päätään murkkuikäisen maailmassa. Jokaisella ihmisellä on oma vahvuuskarttansa. Kartassa voimakkailla väreillä on maalattu vahvuudet, joita jo on paljon, ja hennoilla ne vahvuudet, joista vasta harjoitellaan. Vahvuudet eivät kuitenkaan kilpaile keskenään, eikä mikään vahvuuksista ole toista tärkeämpi tai parempi. Niiden käyttöpaikat vain vaihtelevat.
Bongari oppii tunnistamaan vahvuuksia, kutsumaan niitä tietoisesti esiin ja valjastamaan niitä toiminnan avuksi aivan uudenlaisissa paikoissa. Bongarin ensimmäinen askel on vahvuuskielen omaksuminen. Kun taitoja oppii sanoittamaan, toiminta konkretisoituu ja vahvuuslihaksen kasvattamisesta tulee tietoista. Uutta ruokalajia maistamaan uskaltautunut lapsi kasvattaa paitsi makumaailmaansa myös rohkeuslihastaan. Kännykkänsä sammuttanut nuori säästää puhelimensa akkua ja lataa samalla itseensä taitoa säädellä omaa toimintaansa myös vastaisuudessa.
Positiivinen CV
Aloitin Positiivinen CV:n kehittämisen Espoossa omassa erityisluokassani sekä muutamassa tutkimusluokissa. Lähdin kehittelemään ratkaisua ongelmaan: ”Oppilaat tulevat koulussa arvioiduksi ja näkyväksi vain kapealla, usein itseä puhuttelemattomalla tavalla, joka saattaa vähentää sitoutumista opintoihin ja vaikeuttaa oman paikan löytämistä.” Näytöt sosio-emotionaalisista taidoista, myös koulun ulkopuolisissa toimissa eivät tallennu minnekään, eikä niillä voi hakea minnekään. Opetussuunnitelmaperusteissa (Opetushallitus, 2014) peräänkuulutetaan kasvua ihmisyyteen, yhteiskunnan jäsenyyteen, läpileikkaavan tiedon ja taitojen merkitystä, omaa oppimispolkua, itsestä huolehtimista, valintojen tekemistä, työelämätaitoja ja lapsen oikeuksien tuntemusta. Em. seikkojen toteutuminen vaihtelee paljon, koska toimivia digitaalisia ratkaisuja ei ollut riittävästi tarjolla. Mielestäni oman itsen tunteminen, kyky lähteä vahvuuksilla liikkeelle oman paikan löytämiseksi opiskeluissa ja elämänuran toteuttamisessa on yhä tärkeämpää, kun lukio- ja yo-todistuksen merkitys opiskelijavalinnoissa korostuu.
Ensiversio PCV:stä syntyi 2015, kun lähdin yhdessä oppilaiden vanhempien kanssa tunnistamaan heidän vahvuuksiaan ja tämän jälkeen innostunut vastaanotto kannusti eteenpäin. Lopulta vuonna 2017 yhteistyö Lotta Uusitalon kanssa innosti meitä hakemaan Sitran Ratkaisu100-kilpailuun ja tiimimme kanssa syntyi sosiaalinen innovaatio, kilpailun voittanut Positiivinen CV. Positiivinen CV on osa Positive palvelua, joka tarjoaa opettajille ja varhaiskasvattajille käytännön työkalut opettaa vahvuuksista, sosio-emotionaalisista taidoista sekä arvioida näitä ns. pehmeitä taitoja. PCV on siis laaja-alaisten taitojen ansioluettelo, jonka avulla lapset ja nuoren oppivat tunnistamaan ja arvioimaan monipuolista osaamistaan ja vahvuuksiaan. PCV:hen tallennetaan näyttöjä taidoista eri ympäristöissä, kouluissa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä.
Jokaisessa lapsessa ja nuoressa on eri toimintaympäristöissä esiin tulevia taitoja, vahvuuksia ja osaamista, joka ansaitsee tulla nähdyksi. Puutteiden alleviivaamisen sijaan keskittyminen hyvään, ehjään ja toimivaan antaa jokaiselle mahdollisuuden loistaa, mikä edistää myös oppimiselle myönteistä ilmapiiriä. PCV:n keskeinen tavoite ja arvopohja on edistää myönteistä havaitsemista, jolloin lapsi tai nuori tulee nähdyksi vahvuuksiensa kautta, ja hän itse harjaantuu myös tarkastelemaan toisia taitojen valossa. PCV on perinteisen koulutodistuksen rinnalle tarvittu arvioinnin väline, jossa jokaisesta tallentuu monipuolinen, parhauksia piirtävä kuva.
Sitran Ratkaisu100- tuomaristo totesi, että konseptimme on nerokkaan yksinkertainen ja se uudistaa vahvasti sitä tapaa, jolla tällä hetkellä tunnistamme ja arvioimme osaamista. Tällä tiellä olemme edelleen ja tuomme 2020 opettajien ja oppilaiden käyttöön ensiversion Positiivisesta CV:stä, joka tulee näyttämään, missä jokainen on hyvä!
Lue lisää Sitran sivuilta tästä.
Tutustu Positiveen ja ratkaisuihimme!
Halusimme, että positiivisen pedagogiikan käytöstä tulee kasvatusmaailman uusi kehityssuunta, ja tutkimuksemme osoittivat meidän olevan oikeassa. Järjestelmällinen vahvuuksien opettaminen, tutkiminen ja dokumentoiti herätti innostusta myös kollegoissamme, ja saimmekin pian upeita opettajia kulkemaan kanssamme tietä kohti innostavampaa, positiivista metodia.