Positiivisen pedagogiikan keskiössä on ajatus, että pienillä mikrohetkillä on paljon merkitystä kokonaisuuden kannalta (mm. Levin, D. 2014).

Mikrohetkillä tarkoitetaan, mitä tahansa hetkeä, jolloin sinulla on mahdollisuus vahvistaa suhdettasi toiseen ihmiseen. 

Kasvun asenne

Kasvun asennetta ruokkivassa ilmapiirissä tärkeintä on

• keskittyminen yrittämiseen
• hyvien oppimisstrategioiden etsiminen
• aktiivinen avun hakeminen. Jos oppilas sanoo, että hän ei osaa, voit aina lisätä loppuun ”vielä”. Et osaa VIELÄ.

Vahvuuskieli

Vahvuuskieli näkyy  käytöksessä ja kuuluu opettajan puheessa. Vahvuuksien nostaminen esille omassa ja erityisesti oppilaiden jokapäiväisessä toiminnassa on erittäin merkityksellistä. Oppilaiden myönteisesta toiminnasta annettu palaute vahvuuskielellä tarkoittaa sitä, että kiität ja kannustat omien ydinvahvuuksien tai minkä tahansa vahvuuden käyttämisestä. ”Olit tosi rohkea, kun uskalsit tulla luokan eteen esiintymään!”. ”Näin, miten paljon käytit rakkautta tässä tilanteessa, kun olit läsnä toiselle ja halusit auttaa häntä.” ”Huomasitko, miten sinnikkäästi jaksoit jatkaa tehtävien tekoa, vaikka hetki sitten huusit, ettet osaa?!”

Miten voit  antaa rakentavaa palautetta, jotta lapset oikeasti ymmärtävät käyttämiään vahvuuksia ja voivat kehittää niitä? Sen sijaan, että sanotaan, ”Olipas tuo sisukasta!” voisi sanoa: ”Olipa hienoa, miten sait valmiiksi sen, minkä tällä tunnilla aloitit. Tuo oli kyllä todella sisukasta toimintaa sinulta. Huomasitko itse?” Tai ”Oli varmasti vähän vaikeaa, kun et heti keksinyt otsikkoa aineellesi. Mitä teit tällä kertaa toisin, että jaksoit jatkaa miettimistä ja pysyit aiheessa? ” Juuri oikeilla sanoilla ei ole  eniten merkitystä, vaan sillä, että sanallistamme myönteisiä käyttäytymistapoja ja vahvuuksia, jotka ovat kehittymässä juuri sillä hetkellä.

Omassa toiminnassasi on tärkeä näyttää esimerkkiä ydinvahvuuksiesi käyttämisessä jokaisessa päivässä. Lapset unohtavat, mitä heille sanoit, mutta he eivät unohda koskaan, mitä teit tai mitä sait heidän tuntemaan. Jos rakkaus on yksi vahvuuksistasi, käytä sitä mikrohetkien vahvistamiseen. Jos jokin luonteenvahvuuksista ei ole ydinvahvuutesi, kerro lapsille, miten aiot sitä kehittää ja näytä, että myös itselle hankalampien vahvuuksien käyttämisestä on hyötyä ja iloa.

Vahvuuskieli tulee luontevaksi osasi koko luokan toimintakulttuuria, kun sen käyttämiseen kannustetaan ja opettaja tekee vahvuudet ja niiden kehittymisen näkyväksi sanallistamalla omaa ja oppilaidensa toimintaa. Luonteenvahvuuksien huomaaminen toisista tuo myös itsestäsi parhaita puolia esille.

Rakentava palaute

Rakentava palaute tarkoittaa niitä hetkiä, jolloin sinä otat vastaan oppilaan vastauksen. Palautteen antamisessa on suuri merkitys aktiivisella ja rakentavalla palautteella, joka on omiaan lisäämään oppilaiden motivaatiota. Vaatii monesti oppilaalta paljon rohkeutta tulla esille omien mielipiteiden ja vastausten kanssa, siksikin rakentavalla palautteella on valtava voima. Ja samalla myös vastuu. Mitä enemmän olen itse ruvennut miettimään erilaisia tapoja antaa palautetta oppilaille, sitä enemmän olen yhä useammin palannut tämän kuvan äärelle:

 

Ei ole koskaan yhdentekevää, mitä oppilaalle sanot tai  teet vastaamisen hetkellä ja sen jälkeen. Tilanteiden ei saa antaa lipua ohi, vaan palautteseen tulisi keskittyä yhä useammin tietoisesti ja ajatuksella.

Palautteesi on aina yhdistelmä kieltä, jota käytät, äänenpainoja sekä elekieltä ja ilmeitä. Se ei ole vain käyttämiäsi sanoja, vaan yhdistelmä näitä kaikkia; äänenpainot, vartalon elekieli, hymyt, ylävitoset, taputukset, peukku jne.

Hymyn merkitys

Hymyn merkitys rakentavassa palautteessa ja kaikessa vuorovaikutuksessa on erittäin tärkeä nostaa esille, koska hymyllä on niin valtava voima. Voisimme hymyillä yhä enemmän ja luoda lisää myönteistä ilmapiiriä luokkiin ja vuorovaikutukseen pieniin mikrohetkiin. Jos todella haluamme olla yhteydessä toisiimme ja resonoida positiivisesti, meidän täytyy kokea myönteisiä tunteita samaan aikaan. Kun sinun ja oppilaasi katseet kohtaavat ja hymyilet hänelle, se on kuin kutsu. Hymy kutsuu hymyn ulos myös toisesta ihmisestä, se ei vain ilmennä omaa myönteistä tunnetilaasi sillä hetkellä. Vaikka emme haluaisikaan, matkimme aina toisten ihmisten kasvojen reaktioita. Hymy kertoo toiselle sen, että olemme samalla asialla, ”we`re on the same page!” Jaettu hymy on aina jaettu kokemus toisen ihmisen kanssa, joka luo turvallisuutta ja hyväksyntää.  (Johnson, Waugh & Fredrickson 2010; Fredrickson 2015.)

Tärkeää mikrohetkistä

On tärkeä muistaa:

• jokainen keskustelu ei voi olla myönteinen, eikä kaikkien hetkien  tarvitse olla myönteisiä. Ongelmia ei tule lakaista piiloon, vaan myös negatiivisilla tunteilla on tärkeä tehtävä. Voimme kuitenkin yhä useammin valita, mihin kiinnitämme huomiomme. Myönteisten tunteiden avulla on mahdollista myös selvitä paremmin negatiivisista kokemuksista.
• kaikissa vuorovaikutustilanteissa ei ole kaikkia kolmea osa-aluetta (vahvuuskieli, kasvun asenne ja rakentava palaute) mukana. Se voisi tuntua pakotetulta tai väkisin yrittämiseltä ja veisi liikaa aikaa.
• tavoite on se, että päivän lopussa, jos sinulla voisi olla kartta mikrohetkistä, se voisi näyttää tältä: