Tässä blogimerkinnässä äänessä ovat upeat kollegani Elina ja Marja, jotka ovat kehittäneet koulussamme kieltenopetusta positiivisen pedagogiikan, erityisesti luonteenvahvuuksien näkökulmasta!

Kokemukset ovat olleet hyvin rohkaisevia ja innostavia!

Luonteenvahvuudet kielten luokassa by Elina Paatsila

Taustaa

Toimimme kollegani Marja Laitinen-Wilskan kanssa työparina ja positiivinen pedagogiikka näkyy työssämme kielten opettajina monella tavoin. Se näkyy esimerkiksi siinä, että pyrimme kohtaamaan oppilaat arvostavasti joka tilanteessa, luomaan ryhmään turvallisen ilmapiirin ja toimimaan ’onnistumisen mahdollistajina’. Tammikuusta lähtien olemme ottaneet myös luonteenvahvuudet osaksi opetusta lähinnä 6.-luokkalaisten kanssa. Olemme kokeneet, että vahvuuksien käytöstä on valtavasti hyötyä, varsinkin kun niitä on opetettu ja käsitelty kyseisten luokkien kanssa viikoittain myös muilla tunneilla (Vahvuuksilla vahvaksi- interventio). Kerron seuraavassa millä eri tavoilla kielten opettaja voi kokemustemme mukaan käyttää vahvuuksia apuna opetuksessaan.

Vahvuusperustainen kieltenopetus

Olemme poimineet kolmetoista ydinvahvuutta, joilla koemme erityisesti kielten opiskelussa olevan merkitystä. Uuden ryhmän kanssa on hyvä aloittaa sillä, että kartoitetaan kunkin oppilaan vahvuudet kielten opiskelijana. Todetaan, että ne vaikuttavat ryhmässä moneen asiaan: ilmapiiriin, opiskelutaitoihin, oppimistuloksiin ja tuntitoimintaan osallistumiseen. Esimerkiksi sosiaalinen älykkyys ja ystävällisyys sekä reiluus vaikuttavat ilmapiiriin, sinnikkyys, itsesäätely ja luovuus oppimistuloksiin ja opiskelutaitoihin, rohkeus tuntitoimintaan osallistumiseen. Asetetaan yhteiset tavoitteet ryhmän toiminnan ja oppimistulosten suhteen ja pohditaan, mitä vahvuuksia kukin voi käyttää, jotta kaikki voisivat kukoistaa ryhmässä.

Luokan seinällä on hyvä olla taulu, jossa vahvuudet ovat esillä, ja johon tunnin jälkeen merkitään, mitä vahvuutta sillä tunnilla kukin oppilas on erityisesti käyttänyt. Pohdimme myös yhdessä, missä aktiviteeteissa tarvittiin rohkeutta, missä sinnikkyyttä, missä itsesäätelyä, missä luovuutta. Erilaiset oppijat ja temperamentit saavat kokea, että heidän vahvuutensa tulee esiin ainakin jossain tunnilla tehdyssä asiassa, oli se sitten toiminnallista, suullista tai kirjallista harjoittelua.

Vahvuusperustainen opetus ja arviointi

Arviointi voidaan sitoa vahvuuksiin niin, että sekä opettaja että oppilas itse kiinnittävät huomion myös tapaan toimia, ei vain lopputulokseen eli kokeisiin tai todistusarvosanaan. Näin heikkokin oppilas voi kokea onnistuvansa tunnilla, koska on esimerkiksi sinnikäs ja rohkea, ja tämä vaikuttaa paljon motivaatioon ja asenteeseen. Yksi hienoista hetkistä onkin ollut se, kun eräs oppilas, jolle englanti on vaikeaa, merkitsi tunnin jälkeen vahvuustaululle kohdat ’love of learning’ ja ’hope’. Oppilaita voidaan myös palkita siitä, miten he esimerkiksi omia vahvuuksiaan käyttäen pääsevät hyviin oppimistuloksiin tai vaikuttavat positiivisesti ryhmän toimintaan.

Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet kieltenopetuksessa

Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka ovat opettajalle filosofia arjen yläpuolella ja työkalu hedelmälliseen työskentelyyn jokaisen oppilaan hyväksi. Niiden avulla oppilaat voivat kokea olevansa arvokkaita paitsi suoritustensa myös ainutlaatuisten persooniensa takia. Oppilaat tulevat vahvemmin nähdyiksi ja kohdatuiksi, ja tämä auttaa erityisesti aineenopettajia, jotka näkevät oppilaitaan vain joitakin tunteja viikossa. Myös puutteisiin oppilaan toiminnassa voi puuttua rakentavasti näkemällä ne taitoina, joita voidaan harjoitella (esim. sinnikkyys, itsesäätely, reiluus).  Martti Hellströmin mukaan (veso-päivät, syksy 2014) opettajan rooli muuttuu tulevaisuudessa enemmän oppimisen ohjaamisen ja ’valmentamisen’ suuntaan, ja tässä roolissa vahvuuskieli ja-ajattelu on suureksi avuksi.

Ydinvahvuudet kielten luokassa: toiveikkuus, itsesäätely, uteliaisuus, sinnikkyys, rakkaus oppimiseen, ystävällisyys, rohkeus, luovuus, reiluus, sosiaalinen älykkyys, innokkuus, näkökulmanottokyky, huumori.