Workshop by Professor Lea Waters, Melbourne Graduate School of Education, Professor

Osallistuin IPPA 2015- konfrensissa useampaan positiivisen pedagogiikan luennolle sekä workshoppiin. Tiivistän seuraavissa bloggauksissani konferensissa kuulemiani ja oppimiani asioita positiivisen pedagogiikan saralta.

Lea Waters johtaa Melbournessa positiivisen pedagogiikan yksikköä ja hänen tiiminsä oli vahvasti edustettuna positiivisen psykologian konferenssissa.

”Positive education”- workshop käsitteli hyvin pitkälti samoja asioita, joihin olen omassa tutkimuksessani keskittynyt eli luonteenvahvuuksia ja niiden soveltamista koulujen arkeen. Vaikka teoriapuoli on hyvinkin tuttua, oli workshopin suurin anti kuvissa ja tarinoissa, joita kuulimme käytännön koulusovelluksista Australiasta.

Australiassa on maailman 3. suurin koulujärjestelmä ja tämän kokoiseen maahan mahtuukin ymmärrettäväsi hyvinkin erilaisia kouluja ja opetusjärjestelmiä. Kuitenkin päästyäni kuuntelemaan lukuisia australialaisia tutkijoita sekä  muutamia professoreita, olin todella innostunut ja vakuuttunut heidän systeemistään sekä halusta viedä kouluja ja opetusta yhä enemmän positiivisen pedagogiikan suuntaan. Tavoitteena hyvinvoivat oppilaat & opettajat, sekä julkisissa että yksityisissä kouluissa, esimerkkikouluna tietysti Geelong Grammar School. Asia, joka kiinnitti huomion muutaman tutkijan esitellessä omia tutkimushankkeitaan oli se, että monesti mainittiin ”yksityiskoulujen rahoittajat” eli erilaisten interventioiden vaikuttavuuden mittaamisen merkitys ja sen osoittaminen on myös vahvasti rahoittajien intressissä.

Schools serve as an important institutional vehicle through which positive psychology can serve to promote flourishing individuals and a better society.

(Clonan, Chafouleas, McDougal and Riley-Tillman, 2004)

Waters korosti koulun mahdollisuutta ja roolia oppilaiden kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Koska lapset ja nuoret viettävät koulussa niin merkittävän osan elämästään, on hyvinvoinnin tukeminen nostettava yhtä tärkeään rooliin akateemisen saavuttamisen rinnalle. Waters korosti hyvinvoinnin näkökulmaa sekä oppilas-, koulun- että koko yhteiskunnan tasolla.

 

Positiivisen pedagogiikan puolesta Waters esitti 5 argumenttia:

1. PP toimii vastaiskuna lasten ja nuorten kasvaneille masennusluvuille keskittyen hyvinvoinnin tukemiseen monella eri saralla
2. PP auttaa lisäämään lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyttä
3. PP tavoitteena on mahdollistaa parempi oppiminen sekä luova ajattelu (Seligman et al. 2009)
4. PP tukee kansalaistaitoja (Yates 2007, Waters 2011)
5. PP tavoitteena on normalisoida keskustelua mielenterveydestä (Waters 2014)

Positiivista psykologiaa kouluihin soveltavan positiivisen pedagogiikan (PP) interventioiden on Watersin (2011) mukaan tutkittu vaikuttavan lasten ja nuorten

• resilienssiin eli toipumiskykyyn
• toiveikkuuteen ja optimismiin (vrt. resilienssi)
• luonteenvahvuuksiin
• kiitollisuuteen
• elämäntyytyväisyyteen
• itsensä hyväksymiseen
• mielen tyyneyteen

Nämä kaikki edellä mainitut tekijät tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia monin tavoin. Hyvinvoivat oppilaat ovat tutkitusti motivoituneempia koulua ja opiskelua kohtaan, he tuntevat olonsa koulussa hyväksi, he kokevat oppivansa myös paljon ja lähtevät kouluun mielellään sekä ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa koulussa. Waters viittasi myös Durlakin & Weissbergin (2005) meta-analyysin, joka selvitti, että oppilaat, jotka ovat osallistuneet SEAL (sosiaalisia ja tunnetaitoja) kehittäviin ohjelmiin/interventioihin, suoriutuivat 11 % paremmin akateemista menestystä mittaavista kokeista.

Vahvuuspohjainen pedagogiikka

Rather than engaging a person with a problem orientation and risk focus, a strength-based approach seeks to understand and develop the strengths and capabilities that can transform the lives of people in positive ways

(Alvord & Grados, 2005)

Waters korosti positiivisen pedagogiikan ja vahvuuspohjaisen opetuksen merkitystä oppilaan vahvojen ja toimivien puolien huomaamisessa ja nostamisessa oppimisen ja opiskelun keskiöön. Vahvuuspohjainen opetus on kiinnostunut siitä

• Mikä sinussa on hyvää ja toimivaa?
• Millainen sinä olet parhaimmillasi?
• Mikä muuttuisi, jos voisit tuoda ”parhaan minäsi” jokaiseen tilanteeseen?

”Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live its whole life believing that it is stupid.”

Albert Einstein

 

 Positiivisen pedagogiikan ja vahvuusperustaisen opetuksen taustateoriana toimii myös Watersin Workshopissa käsitelty VIA- Values in Action Framework, johon myös suomeksi käännetty VIA- luonteenvahvuusmittari pohjaa. Jotta oppilaat ja opettajat voivat tulla tietoisiksi omista ydinvahvuuksistaan, on VIA luonteenvahvuusmittari erittäin suositeltava (ja ilmainen) keino tähän. VIA- Values in Action on Petersonin ja Seligmanin (2005) alulle laittama teoreettinen viitekehys 24 luonteenvahvuudesta. VIA:n valittujen 24 luonteenvahvuuden selvittämiseen ja jaotteluun osallistui kaiken kaikkiaan 55 sosiaalipsykologia, ja valikoitujen tutkijoiden taustatyö kesti noin 3 vuotta. Tänä aikana tutkijat (projekti alkoi 2001) kävivät läpi laajasti maailman eri kulttuureja, ihmisryhmiä, uskontoja, filosofeja, sosiaalisia ajattelijoita, organisaatioita, kansalliseepoksia ja päätyivät luokittelussa VIAn 24 luonteenvahvuuteen. Valitut luonteenvahvuudet löytyvät eri kulttuureista läpi historian ja ne ovat mitattavia sekä moraalisesti arvostettuja.

Vahvuuksien käyttämisen kultainen keskitie eli miten arjessa toimitaan:

1) Omien vahvuuksien tiedostaminen (VIA- testi)

2) Omiin vahvuuksiin tutustuminen ja niiden tutkiminen

3) Omien vahvuuksien käyttäminen eri tavoin omassa arjessa

• Oikea vahvuus
• Oikealla tavalla
• Oikea määrä
• Oikeaan aikaan

Arjen tasolla on Watersin mukaan tärkeä lisätä omien ydinvahvuuksien tietoista käyttämistä. Vahvuuspohjaisessa pedagogiikassa on merkityksellistä miettiä, miten tämä tapahtuu oikealla tavalla. Kaikki vahvuudet eivät voi olla jatkuvasti aktiivisessa käytössä ja oppilaiden kanssa on tärkeä keskustella ”säätelystä”, eli miten voi tietoisesti säädellä omien vahvuuksien käyttämistä tilanteen vaatimalla tavalla.

Waters korosti workshopissa, että kaikki VIAn 24 luonteenvahvuutta ovat meissä jokaisessa. Ydinvahvuudet ovat niitä, joihin kannattaa satsata aikaa ja joiden käyttäminen on tutkimusten mukaan monipuolisesti yhteydessä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Ei kannata kuitenkaan jättää huomiotta listan loppupäässä olevia vahvuuksia, koska ne eivät olet suinkaan heikkouksia. Ydinvahvuudet ovat niitä, joita käytämme useimmiten ja joiden käyttäminen tuntuu helpolta ja luonnolliselta. Listan loppupäässä olevat vahvuudet ovat niitä, joita käytämme harvemmin. Näitä Waters nimitti ”kasvun vahvuuksiksi” ja kasvu- sana viittaa siihen, että voimme kehittää kaikkia vahvuuksiamme käyttämällä niitä aktiivisesti ja tietoisesti keskittyen eri elämäntilanteissa.

Eräässä luokassa jokaisen oppilaan vahvuusprofiili oli kuvattu kukan muodossa, jolloin kukan terälehtiin oli kirjattu ydinvahvuudet, yksi jokaiseen ja kukan alempiin lehtiin oli kirjattu ”kasvun vahvuudet” kuvaamaan niiden potentiaalia jokaisen elämässä. Kaikki vahvuudet vahvistuvat niitä käyttämällä ja ”vahvuusjumppa” tai ”kuntoilu” onkin oiva tapa kuvata lapsille ja nuorille sitä prosessia, joka vahvuuspedagogiikassa on ideana.

 

Tässä lopuksi ideoita Workshopista  vahvuuspohjaiseen työskentelyyn oppilaiden parissa:

 

Kuvataide: jokaiselle oppilaalle oma ydinvahvuus- silhuetti luokan seinälle.

Jokaiselle oma vahvuusprofiili eli ”top 5 ydinvahvuudet”.

Tietokoneella tehty kuva, jossa kaikki 24 vahvuutta.

Luonteenvahvuuksien kuvittaminen eri tavoin.

Myönteisen minäkuvan rakentaminen eli ”myönteinen passi”.

Ideoita omien ydinvahvuuksien käyttämiseen tarinan ja kuvien muodossa.

”TAKE WHAT YOU NEED”. Luokan seinälle kaikki 24 luonteenvahvuutta ”tarjolle”, ota aamulla sisään tullessasi se vahvuus, jota tänään tarvitset päivääsi.

Toiveikkuus ja optimismi. Oman parhaan tulevaisuuden unelmointi, vahvuudet tukena matkalla.

Luokkaretkellä oppilaat ovat kuvanneet vahvuuksia, joita ovat nähneet luokkakaverien käyttävän.

Oppilaat olivat myös kuvanneet koulun arjesta hetkiä ja tilanteita, konkreettisia asioita ja esineitä, jotka kuvastavat eri luonteenvahvuuksia ”in action”.