“To touch can be to give life” Michelangelo

Myötätunto on yksi keskeisimmistä ystävällisen, altruistisen ja yhteistyöhön pyrkivän käyttäytymisen motivaattoreista, Myötätunto onkin ensisijainen polku, joka johtaa myös onnellisuuteen ja hyvään elämään. Miksi näin on? Yksi tapa tarkastella tätä on miettiä, mitä tapahtuu, kun olet ystävällinen? Dunn & co toteuttivat yksinkertaisen kokeen, jonka perusteella he saivat selville, mitä tapahtuu, kun ihmisille annetaan 20 dollaria, jonka saa käyttää joko itseensä tai antaa toisille; toisten auttaminen, rahan antaminen toisille, nosti ihmisten onnellisuutta paljon enemmän kuin sen käyttäminen itseenä.

Ystävällisyys onkin yksi tarttuvimmista sosiaalisen käyttäytymisen muodoista.

Kun olemme myötätuntoisia, sydämen syke hidastuu, meidät ”yhteen sitova” oksitosiinihormooni ja ne osat aivoista, jotka ovat yhteydessä empatiaan, huolehtimiseen ja mielihyvän tunteisiin syttyvät, mikä selittää sen, että haluamme lähestyä ja pitää huolta toisista ihmisistä. Myötätunto tuntuu hyvältä. Myötätunnon motivoima käyttäytyminen aktivoi aivojen mielihyväkeskusta ja myötätuntoa vahvistavat harjoitukset, jopa hyvin lyhyet, vahvistavat aivojen mielihyvä- ja palkkioalueita, mikä johtaa henkilöiden lisääntyneeseen onnellisuuteen

Myötätunto ja rakkaus vahvuuksina

Jokaisen koulupäivän tavoitteena on tukea ja ohjata lapsia myönteiseen ja vahvistavaan yhteyteen. Sosiaaliset taidot ovat vasta orastavia ja kyky empatiaan ja myötätuntoiseen toimintaan ovat läsnä pienissä, mutta sitäkin merkityksellisemmissä hetkissä. Jokainen ihminen kaipaa kosketusta ja meidät on luotu olemaan yhteydessä toisiimme. Tämä yhteys on onnistuessaan hyvin palkitsevaa ja näkyy vahvasti aivojen mielihyväkeskuksen alueella. Opetamme myötätuntoa parhaiten oman esimerkin ja toimintamme kautta. Jotta oppilaat voivat kokea tämän vahvuuden merkitykselliseksi omassa elämässään, tulee heillä olla omakohtaista kokemusta myötätuntoisista teoista. Opettamalla ja näyttämällä oman toiminnan kautta, mitä rakkaus vahvuutena on, voimme tuoda empatian ja myötätunnon jokaiseen päivään. Myötätuntoa ja rakkautta sekä empatiaa opitaan, kun ympärillä on myötätuntoa osaavia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita lapsen kokemuksista, tunteista ja ajatuksista.

Miten tukea empatian ja myötätunnon kehittymistä luokassa?

UC Berkeleyn professori Dacher Keltner on tutkinut laajasti myötätuntoa ja sen kehittymistä ja vaikutuksia meihin ihmisiin. Hänen luentonsa kosketuksen merkityksestä on pysäyttävä, varsinkin poikien äidille ja opettajalle. Tutkimusten mukaan me vanhemmat lopetamme poikien koskettamisen liian aikaisin ja jätämme tämän vastuun muille aikuisille, kuten futisvalmentajalle. Kuitenkin juuri pojat ja miehet tarvitsevat paljon kosketusta, koska kosketus on Keltnerin mukaan ensisijainen myötätunnon osoitus ja opetus. Kosketuksella on valtava voima ja tutkimukset ”kosketus-terapioiden” vaikuttavuudesta ovat huikeita. Pojat tarvitsevat ennen kaikkea esikuvan myötätuntoisesta miehestä ja esikuvia toisista pojista ja nuorista miehistä, jotka uskaltavat näyttää tunteensa ja haastavat perinteiset sukupuoliroolit.

Opettajan supervoima on oma esimerkki. Jos voin omalla toiminnallani edesauttaa poikia kokemaan ja näkemään, mitä on myötätunto itseä ja toisia kohtaan, olen onnistunut opetuksessani paljossa.

Vahvuusopetukseni keskittyy lukuvuoden alussa neljään vahvuuteen, joista myötätuntoon ja empatiaan kannustavat ystävällisyys ja rakkaus. Jokaisessa koulupäivässä rakkaus ja ystävällisyys ovat läsnä puheessa, teoissa ja niiden käyttämiseen ohjaavassa kielessä. Millaista on ystävällinen käytös? Miten rakkaus näkyy sinussa juuri tällä hetkellä? Toisaalta, mitä tämän vahvuuden kehittymättömyys saa aikaan? Yksi keskeisistä keinoista näiden vahvuuksien esiin kutsumiseen on tietoinen läsnäolo ja rauhoittuminen. Pyrimme tuomaan jokaiseen koulupäivään mindfulness- hetken tai useampia. Pienille lapsille rauhoittumista voi mallintaa esimerkiksi kannelisen purkin avulla, jonka sisällä on vettä ja hiekkaa. Kun kuljemme koulupäivän läpi, meno on luokassamme usein kuin purkki, jota heilutan, jolloin hiekanjyvät kelluvat hurjaa vauhtia ristiin rastiin vedessä. Kun maltamme hetkeksi pysähtyä ja pysäyttää purkin, hiekka valuu rauhassa pohjalle, kuten ajatuksemme rauhoittumisen hetkellä.

Ranskalainen psykologi Nicolas Gueguen osoitti tutkimuksissaan kosketuksen voiman. Kun opettaja taputti oppilaitaan ystävällisesti olalle tai selkään koulupäivän aikana, nämä oppilaat viittasivat ja ottivat osaa keskusteluun luokassa kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, joita ei ollut kosketettu.

Daniel Goleman puhuu myötätunnon opettamisen puolesta ja hänen mielestään ei riitä, että puhumme myötätunnosta lapsille, vaan kaiken tulee alkaa esimerkistä ja empatian opettamisesta.

Golemanin mukaan on olemassa kolmea erilaista empatiaa, jotka ovat:

1. kognitiivinen empatia – kykyä ymmärtää, miten toisten ihmiset näkevät maailman ja kykyä katsoa elämää toisten ihmisten perspektiivistä. Tämä auttaa meitä muotoilemaan viestimme toisille siihen muotoon, että he voivat ymmärtää, mitä haluamme kertoa.
2. Emotionaalinen empatia – kykyä ymmärtää, miltä toisesta tuntuu ja aivojen tasolla tapahtuva yhteys, joka mahdollistaa kemian yhteydessä toisiin ihmisiin.

Nämä kaksi empatian eri tasoa ovat erittäin tärkeitä, jotta voimme tulla toimeen toisten ihmisten kanssa, mutta ne eivät ole riittäviä huolenpidon kannalta.

3. Empaattinen huolenpito– joka johtaa empaattisiin tekoihin, toisin kuin kaksi edellä mainittua. Tämä kolmas empatian muoto perustuu muinaisten nisäkkäiden huolenpitoon ja vanhemmuuteen ja se ravitsee näitä edellä mainittuja ominaisuuksia.

Opetuksen kannalta juuri tämä empaattinen huolenpito luo perustan myötätuntoiselle ja välittävälle opetukselle ja ilmapiirille luokassa. Keskeisintä on opettajan oma esimerkki, joka mallintaa ystävällistä ja välittävää käytöstä oppilaille ja rohkaisee ja samalla kutsuu esiin samaa asennetta oppilaissa. Golemanin mukaan juuri tämän kaltainen ilmapiiri luokassa mahdollistaa parhaan perustan oppimiselle, sekä kognitiivisesti että emotionaalisesti. Myötätuntoinen ja myönteinen opiskeluilmapiiri lisäävät kognitiivisia valmiuksia ja olemme yhä useammin oppimisen tilassa.

Tunteilla on todella iso vaikutus oppimiseen ja muistamiseen, erityisesti myönteisillä tunteilla. Myötätunto ja empatia synnyttävät myönteisiä tunteita, kuten iloa, ihmetystä, kiitollisuutta, innostusta ja rakkautta ja lumipalloefekti on valmis. Koska oppiminen tapahtuu parhaiten turvallisessa ilmapiirissä, jo hymyilevä opettaja viestittää oppilaille, että he ovat turvassa. Golemanin mukaan juuri turvallisuuden, läheisyyden ja yhteyden tunne toisiin ovat keskeisiä tekijöitä, joita tulisi vaalia jokaisessa koulupäivässä, koska niiden avulla oppilaiden aivot pystyvät saavuttamaan optimaalisesti parhaan kognitiivisen tason.

Välittävä ja myötätuntoinen luokkailmapiiri on erityisen tärkeää lasten kanssa, jotka ovat kokeneet vaikeita asioita. Tutkimusten mukaan, lapset, jotka olivat kokeneet elämässään menetyksiä, hyväksikäyttöä, ongelmia monellakin tavalla, pystyivät olemaan toipumiskykyisiä, jos heidän elämässään oli ollut edes yksi välittävä, turvallinen aikuinen. Monesti nämä lapset mainitsevat elämänsä merkityksellisimmäksi henkilöksi juuri opettajan, joka uskoi, luotti, kohtasi ja arvosti. Myötätunnon opettaminen ja sen arvostaminen lisäävät oppilaiden resilienssiä eli kykyä toipua stressin ja vastoinkäymisten edessä. Kuten tutkijat Shawn Achor, Dacher Keltner, Tania Singer ja Paul Zak osoittivat tutkimuksessaan, myötätunnon tuominen ”keihäänkärjeksi” eli oman ajattelun ja toiminnan keskiöön tuo paljon myönteistä sekä henkilökohtaisella että ryhmän tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kun ajattelutapamme on myötätuntoinen ja empaattinen, erittyy oksitosiinihormoonia, mikä taas aktivoi dopamiinijärjestelmää (aivojen palkitsemisjärjestelmä) sekä lisää serotoniinin tuotantoa (laskee ahdistusta ja tasoittaa elämän myrskyjä, ”tyytyväisyyshormoni”). Tämä puolestaan lisää onnellisuutta ja optimismia, jotka yhdessä vaikuttavat myönteisesti toipumiskykyyn ja hyvinvointiin.

Koska meidät on luotu olemaan yhteydessä toisiimme ja sosiaaliset kontaktit tekevät meistä hyvinvoivia ja onnellisia, on tärkeä tuoda koulupäiviin oppilaille paljon tilaisuuksia, joissa he voivat onnistua tässä, yhteen liittymisessä ja saada kokemuksia siitä, että olen tärkeä tässä ryhmässä, minä kuulun tänne. Erään tutkimusten mukaan lapset muistivat opiskeltavan asian paremmin, jos heille kerrottiin, että he saavat opettaa saman asian toisille lapsille, kuin ne lapset, joille kerrottiin, että he opiskelevat tulevaa koetta varten.

Löydämme merkityksellisyyttä elämäämme, kun voimme olla toisia varten ja käyttää omia vahvuuksiamme tässä tärkeässä tehtävässä.

Myötätuntoisen luokkailmapiirin rakentamisessa on monia eri keinoja. Minulle niistä tärkeimmiksi nousevat kosketus, kannustus, kunnioitus, vahvuuksien esiin nostaminen jokaisessa päivässä ja oman esimerkin merkitys. Rakkaus ja ystävällisyys ovat hyvin tarttuvia ja niiden käyttäminen parantaa omaa ja kanssaihmisten terveyttä myös fysiologisella tasolla monipuolisesti.

Kun halaat toista, kohtaat arvostavalla katseella, joka etsii toisista hyvää ja tulet töihin myötätunto-keihäänkärkenä, olet juuri oikealla, myötätuntoisella tiellä.