Positiivinen pedagogiikka tuo esiin potentiaalin meissä kaikissa

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus myönteiseen kasvuun, joka tapahtuu välittävässä ja turvallisessa vuorovaikutuksessa. Lapsi ja nuori kehittyy yhteydessä toisiin ihmisiin, ja minuus sekä sosiaalinen pääoma rakentuvat päivittäisten kohtaamisten ja kokemusten kautta.  Haluan tehdä työtä ja tutkimusta, jonka lähtökohtana on lapsissa ja nuorissa olevan potentiaalin löytyminen, jotta jokainen lapsi ja nuori löytäisi omat vahvuutensa, kyvykkyytensä ja uskaltaisi lähteä onnistumaan elämässään!

HYVÄÄN KESKITTYVÄLLÄJA KANNUSTAVALLAOTTEELLA LUOMMETODELLISIA SILTOJATOISTEMME VÄLILLEJA SAAMME AIKAANPOSITIIVISIAKETJUREAKTIOITA

Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiivisen ja humanistisen psykologian viitekehykseen ja tutkittuun tietoon.  Opetuksessa korostuu jokaisen lapsen ja nuoren arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja ennen kaikkea hyvän huomaaminen.  Pedagogiikan keskiössä on luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen arvostaminen ja opettaminen, yhtä lailla kuin perinteisen kouluaineiden opettaminen. Keskeistä on ymmärtää myönteisten tunteiden ja lämpimän vuorovaikutuksen merkitys hyvälle oppimiselle ja kasvulle. Positiivisen pedagogiikaan tutkimusta ja käytännön oppeja voidaan soveltaa kaikkeen päiväkodeissa ja kouluissa sekä toisella asteella tapahtuvaan kasvatus- ja opetustyöhön. Monipuolisia toimintamalleja on tutkitusti jalkautettu lapsista vanhuksiin, sillä meistä jokainen tarvitsee apua omien vahvuuksien tunnistamiseen ja myönteisen palautteen sekä rohkaisun saamiseen. Harjoitteita voidaan tehdä myös kotona, jolloin positiivinen pedagogiikka tukee perheen myönteistä tunneilmapiiriä ja antaa eväitä vahvistavaan vuorovaikutukseen.

ALASTA RIIPPUMATTAMENESTYMMELUONTEEN-TAITOJEMMEANSIOSTA.KOSKA OLEMMESINNIKKÄITÄ, ROHKEITA,KYKENEMME LUOVUUTEENJA ITSEMME SÄÄTELYYN.

Positiivisen kasvatuksen tarkoituksena on aktiivisesti havaita jokaisen potentiaali ja mahdollisuudet haasteista huolimatta. Tarkoituksena siten ei ole ongelmien mitätöinti, perusteeton tai jatkuva kehuminen eikä tuen tarpeille selän kääntäminen. Pikemminkin laajennamme näkökulmaa kohti jo toimivia asioita ja satsaamme siihen, mikä lisää yksilön hyvinvointia ja mahdollistaa koko inhimillisen kapasiteetin käyttämisen. 

 

Varsinkin ne oppilaat, joilla on paljon haasteita koulunkäynnissään, tarvitsevat tietoa omasta pätevyydestään ja kokemuksia onnistumisista, eivät jatkuvaa muistuttelua puutteistaan.

PÄRJÄÄMISEMME ONKIINNI KYVYSTÄMMETULLA TOIMEENTOISTEN KANSSA,TUNTEA EMPATIAAJA ANTAA TUKEA,JOHTAA JA OLLAJOHDETTAVINA.

HUOMAA HYVÄ!

1.

Vahvuusmieli tarkoittaa tietoista suuntautumista omien ja toisten vahvuuksien sekä voimavarojen havaitsemiseen arjessa.

2.

Vahvuuskieli on keskeinen osa vahvuuslähtöistä ajattelua, ja sen avulla voidaan rakentaa myönteistä vuorovaikutuskulttuuria.

3.

Vahvuusteot ovat käytännön toimia, joilla otamme vahvuuksiamme tietoisesti käyttöön arjessa

4.

Löydä ja tee vahvuutesi näkyväksi itsellesi.

5.

Kehitä vahvuuksiasi ja rakenna niiden avulla oma vahvuusvyödykkeesi.

6.
Näe toinen ihminen vahvuuksien kautta ja luo vahvuuksiin perustuvaa kulttuuria.

TUTUSTU TYÖKALUIHIN!

Haluatko lisää tietoa tai kutsua minut kouluttamaan? Jätä yhteydenottopyyntö!

Voit ottaa minuun suoraan yhteyttä myös sähköpostitse kaisa@kaisavuorinen.com