Hyvinvoiva työyhteisö rakentuu vahvuuksien voimalla

4.6.2023

|In Huomaa hyvä!, Luonteenvahvuudet, Positiivinen pedagogiikka

Vuorinen K. & Uusitalo, L., 2023. Teoksessa: Huomaa hyvä! Vahvuuskalenteri 2023-2024. PS-Kustannus.

Työyhteisön jokaisen jäsenen psykologiset perustarpeet ovat pitkälti samanlaiset ja itsessään arvokkaat. Voidaksemme hyvin työssä tarvitsemme kokemuksen merkityksellisyydestä, yhteenkuulumisesta, pätevyydestä ja autonomian toteutumisesta. Työyhteisön toimintakulttuurin tulee panostaa tekijöihin, jotka lisäävät edellä mainittujen seikkojen toteutumista. Jokaisen työyhteisön jäsenen olisi voitava kehittää ja soveltaa omia vahvuuksiaan, onnistua työssä, ohjata energiaa merkityksellisiin asioihin, oppia uutta ja kokea osallisuutta. Psykologisiin perustarpeisiin panosta- minen mahdollistaa henkilökohtaisen kasvun, sitoutumisen tavoitteisiin, paremman suoriutumisen ja työyhteisön hyvinvoinnin. Jos nämä tarpeet eivät pääse toteutumaan, ihminen voi alkaa oireilla. Hän voi vieraantua, turvautua itsekkyyteen ja kokea irrallisuutta yhteisöstään.

Millainen on hyvinvoiva työyhteisö sinun mielestäsi? Mikä vahvistaa kokemustasi työelämän merkityksellisyydestä?

Kun tavoitellaan kestävää työhyvinvointia, yksilön perustarpeiden tyydyttyminen ei kuitenkaan yksin riitä eikä työyhteisön hyvinvointi voi rakentua irrallaan ympäröivästä maailmasta. Globaalit haasteet, kuten ilmas- tonmuutos, sodat, muuttoliike ja yhä kasvava epätasa-arvo, ovat läsnä kaikessa tekemisessämme tavalla tai toisella. Joka päivä teemme rat- kaisuja, joissa välitöntä ympäristöämme suurempi maailma on mukana. Kaipaamme luonnostamme merkitystä ja tarkoitusta, joissa oman tari- namme punainen lanka voi osaltaan auttaa kohti parempaa tulevaisuu ta. Tarvitsemme siis myös eettistä kunnianhimoa. Miten omat valintani tukevat sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää kehitystä samalla, kun ratkon jokapäiväisiä ongelmia ja koetan osaltani tukea työyhteisöni hyvinvointia? Tässä tehtävässä tarvitsemme herkkyyttä havaita omat lahjamme ja vahvuutemme. Hyvinvoinnin tukemisessa on kyse inhimillisestä kasvusta ja jokaisen mahdollisuudesta tulla paremmaksi ihmiseksi osana päivittäistä työtään ja yhteisöään. Mahdollisuutemme ja jopa velvollisuutemme on kehittää vahvuuksiamme, edistää niiden avulla työyhteisön ja laajemminkin maailman yhteistä hyvää ja luoda toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Omien vahvuuksien käytössä ei kannata säästellä, sillä niiden avulla pääsemme todennäköisesti parhaimpaan tulokseen. Pienillä teoilla voi todellakin olla suuri merkitys.

Kun nyt punnitset työelämääsi, kysy itseltäsi, pääsetkö toteuttamaan omia luonteenvahvuuksiasi omannäköisesti?
Palvelevatko luonteenvahvuutesi yhteistä hyvää?
Auttavatko vahvuutesi kompensoimaan puutteita tai heikkouksia, joita yhteisössäsi ehkä huomaat?

Meistä jokaisen keskeinen työväline on oma persoona. Omaan parhaaseen potentiaaliin kasvaminen ja kehittyminen kohti viisautta on sisäisesti hyvin tyydyttävää. Luonne on persoonamme toiminnallinen core, ydin, joka syntyy tavoista ja tottumuksesta, kasvaa kokemuksesta ja opetuksella. Kuvatessaan luonnetta filosofi, emeritusprofessori Esa Saarinen käyttää muun muassa sanoja ”potkua”, ”selkärankaa”, ”munaa”, ”tyyliä”, ”asennetta”, ”integri- teettiä”, ”syvyyttä ja kantavuutta ihmisenä”. Luonteessa olevat vahvuudet eivät kilpaile keskenään, eikä se, mikä jossain ihmisessä on ”potkua”, kuvaa välttämättä samaa asiaa jossain toisessa ihmisessä. Luovassa tai rakastavassa ihmisessä voi siten olla yhtä hyvin potkua kuin rohkeassa tai sinnikkäässä. Luonne kehittyy ja tulee näkyväksi ponnistelun, koettele- musten ja jopa pettymyksen äärellä usein kirkkaammin kuin onnistumisen riemussa tai menestyksen hetkellä. Jokapäiväisessä työssä riittää haasteita, joissa erilaisia vahvuuksia tarvitaan. Ennen kaikkea kovin erilaisten, kenties vaihtuvien tiimien ja aikuisten kanssa työskennellessä kyky pelata omilla vahvuuksilla ja nostaa esiin toisen vahvuuksia rakentaa hyvinvoivempaa yhteisöä kuin jatkuva epäkohtiin puuttuminen. Filosofi Esa Saarisella on tapana kutsua pikku seikkoihin juuttumista pintapuutteisiin tarttumiseksi. Tässä voimme kaikki hellittää, sillä isoissa asioissa riittää hoidettavaa. Eettisten valintojen tekeminen ja esimerkiksi kasvatus kohti kestävää elämäntapaa on tämän hetken tärkeitä tehtäviä. Niiden toteuttamiseen tarvitsemme vahvuuksien valjastamista käyttöön eli ykkösnyrkkiämme. Työyhteisö, jossa jokaisen vahvuuksia tuetaan työtehtävien ja vastuiden jakamisen muodossa, voi todennäköisesti paremmin kuin työyhteisö, jos- sa toimitaan ensisijaisesti esimerkiksi ammattinimikkeiden kautta. Hyvinvoiva yhteisö tuottaa yleensä parhaat tulokset. Siellä myös jokaisen jäsenen todellinen sydämen ääni eli sisäinen kutsu voi toteutua.

Mistä toivoisit itsesi muistettavan, kun vaihdat työpaikkaa tai jäät eläkkeelle?

Luonteenvahvuudet ovat syviä, merkitystä luovia toimintamme katalysaattoreita. Niistä sinulle pidetään juhlapuheita ja niistä oppilaasi sinut muistavat. Miten kohtelit toisia, miten autoit oppilaitasi kasvamaan ja välitit myös heistä, joihin myötätuntomme ei aina ulotu, miten rohkeasti asetuit tukemaan yhteisiä arvoja, sinnikkäästi suuntasit kohti yhteisön ta- voitteita ja millainen työkaveri olet ollut, jää mieliin. Edellä mainitut seikat heijastavat luonnettasi ja sen vahvuuksia. Voisivatko luonteenvahvuutesi näkyä yhä selvemmin koko työyhteisöä hyödyttävällä tavalla? Voisitko itse oppia tuntemaan työtovereittesi luonteenvahvuudet paremmin?

Työyhteisön hyvinvointia vahvuuksien avulla

Kerää viideltä työtoveriltasi palautetta vahvuuksistasi. Pyydä heitä nimeämään vahvuutesi, joita he sinussa eniten arvostavat ja ihailevat. Kysy myös, missä vahvuutesi erityisesti näkyvät.

Pohdi tämän jälkeen seuraavia kysymyksiä:

Mitä uutta opit palautteista?
Mikä siinä on sinulle tärkeää?
Millaisista asioista sinut muistetaan parhaiten?
Mitä hyvää vahvuutesi tuottavat ympäristöön palautteiden perusteella?

Vaali näitä palautteita kiitollisuudella. Huomaa, miten monin eri tavoin kytkeydyt vahvuuksillasi toisiin ihmisiin työyhteisössäsi.

Jos joudut jatkuvasti pinnistelemään työssäsi epämukavuusalueella heikkouksiasi taklaten tai niitä piilotellen, et ole yksin. Vaikuttaa siltä, että mahdollisuutta tietoiseen vahvuuslähtöiseen toimintaan ei työpaikoilla tueta riittävästi. Vuosien varrella sadat koulutuksiimme osallistuneet ovat vahvuuksista kysyttäessä antaneet heikoimmat arvosanat väittämille ”viimeisen kolmen kuukauden aikana minulla on ollut merkityksellinen keskustelu vahvuuksistani esihenkilöni kanssa” ja ”asetan joka viikko itselleni tavoitteita ja odotuksia, jotka perustuvat vahvuuksieni käyttöön”.

Esihenkilöt tarvitsevat lisää tietoa siitä, miten vahvuuksia voidaan havaita ja kehittää koko työyhteisön hyväksi. Paljon on kiinni siitä, miten hyvin tunnemme toisemme. Näemmekö toisissamme vain yhden työpuolen, vai saammeko tutustua työtoveriimme myös muissa ympäristöissä? Myös työyhteisön rakenteilla on merkitystä, sillä, miten työt jaetaan, miten neuvotellaan ja joustetaan ja miten paljon tehdään yhdessä. Työyhteisön jäsenten vahvuudet huomioon ottavassa työkulttuurissa ei pidetä ketään virheettömänä mutta annetaan mahdollisuus jokaisen tehdä sitä, missä hän on parhaimmillaan ja voi loistaa.

Jokainen joutuu joskus tekemään hommia, joista ei pidä ja joissa joutuu pinnistelemään. Tähän löytyy paremmin voimia, jos tietää pääsevänsä vahvuusalueelleen taas pian ja saavansa työstään kiitosta.

Monet tutkimukset, myös omamme, osoittavat vahvuusinterventioiden olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä näkyy työpaikan positiivisena tunneilmapiirinä, korkeampana työn imuna, henkilökohtaisena kasvuna ja vähentyneinä masennusoireina. Työyhteisön onnistumisen salaisuutena ei ole vain vahvuuksien valjastaminen yhteiseen tekemiseen vaan tiimin jäsenten tietoinen ja tavoitteellinen yhdessä toimimisen kehittäminen vahvuuksiensa kautta. Jokaisessa työyhteisön jäsenessä on myös heikkoutta. Kun erilaiset ihmiset tiimissä täydellistävät toisiaan vahvuuksillaan, yhteisöstä voi tulla hyvinvoiva.

Työyhteisöjen kollektiivinen vahvuuksien kehittäminen pitää sisällään esimerkiksi seuraavat kolme askelta (Mukaillen van Woerkom 2022):

Vahvuustietoisuus: jaettu ymmärrys erilaisista vahvuuksista, joita työyhteisön jäsenillä on.
Vahvuusluottamus: kyky tukeutua ja luottaa tiimiläisten vahvuuk- siin työtehtävien toteuttamisessa ja valmiiksi saattamisessa, kyky täydellistää muiden tiimiläisten vahvuuksien avulla.
Vahvuuskoordinointi: kyky yhteensovittaa tehtäviä ja tiimiläisten rooleja vahvuuksien kautta.

Meyers, M. C., van Woerkom, M., & Bauwens, R. (2023). Stronger together: A multilevel study of collective strengths use and team performance. Journal of Business Research, 159, 113728.

Voitte kehittää työtänne seuraavien vinkkien avulla:

Vahvuustietoisuus
Kysymyksiä työyhteisölle (pienryhmissä) esimerkiksi Huomaa hyvä! -vahvuus- korteilla:

Valitse itsellesi yksi vahvuus.Miksi valitsit juuri tämän? Perustele ja
anna esimerkki, miten sovelsit sitä työssäsi ja miten se auttoi toisia.
Valitse jokin toinen vahvuus. Miten toivoisit voivasi hyödyntää tätä vahvuuttasi paremmin?
Jokainen on vuorotellen tämän jälkeen ”valokeilassa”. Jokainen ryhmässä valitsee hänelle kaksi vahvuutta ja perustelee niiden näkymisen työyhteisössä.

Vahvuusluottamus
Tehtävä vertaispalautteenannosta. Pohtikaa ja jakakaa.

Ketä pystyin tukemaan omien vahvuuksieni kautta, miten?
Kenen vahvuuksia hyödynsin paikkaamaan heikkouksiani, miten?
Mitä yhteistä hyvää vahvuuteni edistivät?

Vahvuuskoordinointi:
Suunnitelkaa jonkin ajanjakson tai projektin tehtävien jakaminen vahvuuksien kautta.

Kuvatkaa päivän, viikon tai projektin tavoite.
Miettikää eri rooleja, joissa tulette toimimaan tänä aikana.
Kirjatkaa roolit muistiin ja pohtikaa, mitä vahvuuksia niissä voitte soveltaa.
Kertokaa ajanjakson tai projektin lopussa kolme hyvää asiaa vahvuuksienne käytöstä.
Kuvailkaa, mitä teitte ja miten sovelsitte vahvuuksianne niin, että
yhteisesti tavoitellut asiat onnistuivat. Jos näin ei tapahtunut, kertokaa, mikä esti toimimasta vahvuuksillasi.
Missä tehtävissä tai rooleissa pääsit käyttämään koko parasta vahvuuspotentiaaliasi?

Mitä uutta opitte toistenne vahvuuksista ja tehtävien ja roolien jakamisesta niiden pohjalta?
Miten käytätte tätä uutta tietoa hyväksenne myös jatkossa?

Jos aikaa on vain vähän, koettakaa lisätä vahvuuksien kautta johdettua hyvinvointia seuraavan tehtävän avulla:

Palauta mieleesi kolme merkityksellistä hetkeä viikon ajalta, esimerkiksi hetkiä, jolloin onnistuit, koit läheisyyttä, sitoutumista tai sait toteuttaa itseäsi työssä autonomisesti, omien vahvuuksien ja yhteisten arvojen suunnassa.
Paina silmäsi hetkeksi kiinni ja ajattele kokemaasi hyvää hetkeä ja onnistunutta kohtaamista tai työtehtävää. Muistele tunteita, joita koit. Olitko jonkun seurassa? Mikä sinut yllätti onnistumisessa? Mitä vahvuuksia tunnistat tekemisen lomasta? Mitä tunteita tämä herättää sinussa? Minkä arvokkaan asian puolesta ponnistelit? Mitä saavutit ja mistä olet ylpeä?
Mielellään syvennä kokemusta jakamalla jokin merkityksellisistä hetkistäsi (tai ne kaikki!) kollegasi kanssa joko kasvotusten tai viestin välityksellä. Pohdi ja konkretisoi, miten ympäristö reagoi sinuun. Saitko tunnustusta toisilta, käytitkö vahvuuksiasi yhteiseen hyvään?

Ps. Omien ydinvahvuuksien kehittämisen ja työelämää muuttavan voiman voi todentaa kuvittelemalla työpäivän tai -viikon, jossa omia vahvuuksia ei olisi ollenkaan käytössä. Mikä kaikki jäisi toteutumatta? Miltä tämä tuntuisi?

Hyvinvoiva työyhteisö rakentuu vahvuuksien voimalla

Hyvinvoiva työyhteisö rakentuu vahvuuksien voimalla

Haluatko lisää tietoa tai kutsua minut kouluttamaan? Jätä yhteydenottopyyntö!

Voit ottaa minuun suoraan yhteyttä myös sähköpostitse kaisa.vuorinen(a)helsinki.fi