Hyvää saa kylvää ympäristöön kukkuramitalla!

Sain hiljattain sähköpostia opettajalta Helsingistä, joka oli osallistunut koulutukseeni syksyllä. Hän kiitteli vielä muutaman kuukauden jälkeen koulutuksen antia. Hämmästyin! Tämä yläkoulun opettaja oli nähnyt vaivan ja kaivanut osoitteeni sekä kirjoittanut palautetta. Vieläpä loppuvuoden kiireen ja koronakurimuksen keskellä. Mitä ihmettä? Sähköposti merkitsi minulle todella paljon. Ymmärsin, millainen merkitys työlläni on toisille. Jokainen meistä ilahtuu, kun saamme arvostusta ja työmme huomioidaan. Työ on meille tärkeä osa meidän identiteettiä, siispä mikä onkaan tärkeämpää kuin tulla nähdyksi hyvän kautta ja saada pystyvyyden sekä onnistumisen kokemuksia juuri omassa työssään! Huomaamalla kollegassa hyvää, rakennamme yhdessä hyvinvoivaa työhteisöä! kommentoi myös rehtori Jouni Koponen Kirkkonummelta Kantvikin kouulsta.

Meille kaikille on tärkeää tulla nähdyiksi hyvän kautta. Esse est percipi”, “oleminen on havaituksi tulemista” (George Berkeley).

 

Teemme päivittäin tulkintoja todellisuudesta monenlaisten ”filttereiden” läpi. Väsymys, stressi tai kiire lisäävät kielteisten filtterien läsnäoloa ja värittävät kokemuksiamme. Varsinkin, kun evoluutio on muovannut mielemme herkäksi havaitsemaan uhkia ja vaaroja. Samalla omat ja työyhteisön vahvuudet, onnistumisen hetket ja työniloa kannattelevat myönteiset kipinät saattavat jäädä piiloon. Siksi tarvitsemme aktiivista kurottautumista toisiamme kohti. Toinen toistemme myönteistä tunnistamista. Kyse on synenergiasta, kun sinä nostat minua, keskinäinen luottamuksemme syvenee. Onnistumisen kokemukset ystävällisyydessä, myötäinnossa ja sosiaalisissa suhteissa kohottavat ihan jokaisen mielialaa.

 

Ilon ja myönteisen herättely on kaiken kaikkiaan kannatettavaa juuri nyt. Myönteisyyden ei tarvitse olla voimakasta tai isoa, vaan pienet hetket riittävät. Pieni annos mutta hieman useammin on hyvä toimintaohje. Tässäkin toisto on rautaa. Arjen pienet rutiinit, kuten kiittäminen, tervehtiminen ja myötätuntoinen ja -intoinen asenne kohtaamisissa, rakentavat hyvän kasvualustan positiivisuudelle kukoistaa. Työstään innostunut kollega ruokkii myönteistä mielialaa ja oppimisen iloa ympärillään. Myönteisyys kertautuu työpaikan sosiaalisissa suhteissa. Myötäinto on kaikenlaisten työyhteisöjen sosiaalista liimaa (https://copassion.fi/). 

 

Kevätlukukauden alkaessa epävarmoissa merkeissä, kannattaa keskittää fokusta asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Tue toiveikkuutta kertomalla toisille niistä hyvistä jäljistä, joita he ovat sinuun jättäneet. Toiveikkuus auttaa katsomaan valon horisontteihin silloinkin, kun taivas on musta. Toiveikkuus muistuttaa siitä, että todellisuutta mahdollisuus tulkita ja rakentaa monilla tavoilla. Hyvä uutinen on se, että aineettomat resurssit eivät ole rajallisia. Myötätunto, myötäinto (Pessi et al., 2021) ja myönteinen kohtaaminen ovat käytössä ehtymätöntä varantoa. 

 

Lopuksi haastan sinut kevätlukukaudella toimimaan aktiivisesti hyvän huomaamisen suunnassa. Tee myötäilosta ja ystävällisyydestä hyve, joka näkyy tunteissa, käytöksessä ja ajatuksen tasolla. Näin toimien laitat käytäntöön moraalisesti arvokkaat ihmisyyden puolet. Tämä tukee myös itsekunnioitusta, jossa on mukana ripaus arjen taikaa.

 

Usko pois: Hyvää saa kylvää ympäristöön kukkuramitoilla. Elämä tasaa kyllä ylimääräiset.

Jos vielä mietit, mikä auttaisi pysymään myönteistämisen polulla, ota Huomaa hyvä! -bingo ja appsi avuksi jo ensimmäiselle työviikolle.