Espoolaisissa alakouluissa pilotoitiin keväällä 2015 vahvuusopetus. Tämä opetus oli ensimmäinen Suomessa totetutettu kontrolloitu tutkimus vahvuusperustaisesta opetuksesta. Kevään opetus sai hyvin innostuneen ja myönteisen vastaanoton sekä oppilailta, opetajilta että vanhemmilta.  Intervention tulokset ovat vaikuttavia sekä luokan sosiaalisen ilmapiirin, oppilaiden itseluottamuksen ja vahvuuksiin tukeutumisen osalta ja poikkeavat tutkimuksessa mukana olleista kontrolliluokista. Opettajien ja vanhempien haastattelut vahvistavat intervention hyvin myönteisen vaikutuksen.

Syksyllä 2015 espoolaisissa ala- ja yläkouluissa käynnistyy vahvuusopetus, joka pohjaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin. OPS (2016)  korostaa oppilaan vahvuuksien löytymisen ja niihin keskittymisen merkitystä hyvän elämän rakentajina, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa. Omien vahvuuksien käyttäminen osana oppimisprosessia lisää myönteisiä tunnekokemuksia ja oppimisen iloa, jotka taas ovat yhteydessä pystyvyyden kokemukseen ja oppimistuloksiin. Tavoitteena on myös vahvistaa luokan myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita.

Oppilaiden ydinvahvuuksien löytämisessä on apuna tieteellisesti validoitu VIA- vahvuusmittari, jonka avulla saadaan jokaisen oppilaan 24 luonteenvahvuutta. On tärkeä ymmärtää, että kaikki vahvuudet ovat tasa-arvoisia ja että tämä testi antaa vain yhden näkökulman vahvuuksiin. Meillä jokaisella on paljon muitakin vahvuuksia ja ne kehittyvät jatkuvasti. Mittarin tuloksista voi olla ja saakin olla eri mieltä ja tämä on vain yksi tapa päästä alkuun vahvuuksien tutkimisessa. Pienempien oppilaiden vahvuuksia kysytään heidän vanhemmiltaan.

(Ketään oppilasta ei rankata tämän mittarin avulla ja  mikään vahvuus ei ole toista parempi. Kenenkään persoonallisuutta ei tutkita, vaan ainoastaan tuodaan esiin itse kunkin parhaita puolia, ja tämän kuuluukin olla julkista.)

Opetus antaa ajatuksia ja ideoita mm. seuraavien asioiden pohtimiseen:

• Itsetuntemuksen kehittyminen 
  • Kuka minä olen ja mitkä ovat vahvuuteni? (Ydinvahvuudet)
  • Mitä haluaisin kehittää itsessäni? (Kasvun vahvuudet)
  • Miten opin parhaiten? (Vahvuudet)
  • Miten eri vahvuudet voivat olla tukena oppimisessa? (Esim. sinnikkyys, uteliaisuus…)
  • Miten valjastan vahvuuksia opiskelun tueksi? (Sinnikkyys, itsesäätely…)
• Ainutlaatuisia yhdessä – yhteistyö ja myötätunto 
  • Miten uskallan olla rohkeasti oma itseni? (Itsetuntemus ja vahvuudet)
  • Mitä on empatia ja myötätunto? (Ystävällisyys, rakkaus…)
  • Miten toimia ryhmässä? (Miten käytän vahvuuksiani entä miten osaan nähdä ja arvostaa toisten vahvuuksia  esim. ryhmätöissä)
  • Miten selviytyä vastoinkäymisten edessä? (Resilienssi)
  • Miten auttaa toisia? (Ystävällisyys ja rakkaus)
  • Miten ilmaisen, että arvostan toisia? (Vahvuusbongaus, hyvien puolien etsiminen toisista)
• Onnellisuuden taidot
  • Miten voida hyvin yksin ja yhdessä? (Myötätunto, myönteiset tunteet…)
  • Miten oppia kiinnittämään huomiota elämän hyviin asioihin ja rakentaa luottamusta tulevaan? (Optimismi ja toiveikkuus)
  • Miten huolehtia hyvästä mielestä ja olosta arjessa kaiken kiireen ja paineiden keskellä? (Oma sisäinen puhe…)

Vahvuusinterventiossa on mukana sekä ala-että yläkouluja, erityisluokkia ja yleisopetuksen luokkia. Opettajat koulutetaan ennen opetuksen alkua ja näitä kolutuksia on syksyn aikana kolme kertaa.

Oppitunnit koostuvat vahvuuksien opetuksesta sekä yleisellä tasolla että yksittäisten vahvuuksien opetuksesta. Vahvuuksia tutkitaan monipuolisesti mm. sähköisen oppimateriaalin avulla. Lisäksi tutustutaan myönteisen sisäisen puheen merkitykseen ja myönteisten tunteiden voimaan. Mukana on myös kotitehtäviä ja tehtäviä, jotka toteutetaan ryhmissä ja pareittain.

Oppitunnit sisältävät myös

• vahvuusbongailua
• mitä meni hyvin?- tehtäviä
• luokkatovereiden onnistumisien tutkimista
• omien onnistumisien ja vahvuuksien tutkimista, muutamia mainitakseni.

Omien vahvuuksien tunteminen ja valjastaminen uusien haasteiden voittamiseksi ovat osoittautuneet voimatyökaluiksi, joiden avulla myös oppimisvaikeuksien kanssa painivat, erityisen tuen tarvitsijat ovat saavuttaneet myönteisiä koulukokemuksia, säilyttäneet itsetuntonsa ja kasvattaneet motivaatiota ponnistella.

Tieteellinen kirjallisuus on näistä menestystarinoista raportoinut jo pitkään, ja maailmalla vahvuuskeskeisiä kouluja tunnetaan runsaasti. Suomeen tämä positiivisen kasvatuksen kulttuuri on vasta rantautumassa ja ensimmäiset kontrolloidut tutkimukset vahvuusopetuksesta ovat käsillä. Ne ovat vastaansanomattomia. Kouluympäristö, joka ensisijaisesti parantaa hyvää eikä vain korjaa huonoa, näyttää hedelmällisemmältä sekä viihtyvyyden, oppilaiden sitoutuneisuuden että akateemisten tulosten osalta. Myös työyhteisön hyvinvointi ja vanhempien osallistuminen näyttävät kasvaneen.

Tämä tutkimushankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston OKL:n tohtorikoulutettava Kaisa Vuorinen, joka vastaa oppituntien sisällöstä, suunnittelusta, Online-materiaalista, kotitehtävistä ja opettajien koulutuksesta.  Tutkimusta johtavat ja ohjaavat dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara ja professori Kristiina Kumpulainen.

”Kokeakseen jonkin taidon, kyvyn tai minän puolen vahvuudekseen lapsi tarvitsee ennen muuta sitä, että joku hänelle tärkeä ulkopuolinen ihminen tunnistaa taidon ja antaa siitä positiivista palautetta. Tämä lisää lapsen ja nuoren itsearvostusta ja itseluottamusta. Tunnistamalla vahvuutensa ja niitä edelleen kehittämällä lapsi oppii hyödyntämään vahvuuksiaan ja käyttämään niitä resurssina myös niissä tilanteissa, joissa hänellä on kehittymistarpeita ja näin hän pystyy selviämään epäonnistumisistaan tai vaikeuksistaan. Tämä taas lisää resilienssiä eli toipumiskykyä.” (Pulkkinen 2002; Lappalainen & Sointu 2013; Sointu 2014).

Viime vuosina kasvatuksen ja opetuksen kentällä on korostettu yhä enemmän yksilöllisten vahvuuksien tunnistamisen ja tukemisen merkitystä positiivisten vaikutusten tuottajana. Yksilön myönteiset käsitykset itsestä, omistä kyvyistä ja mahdollisuuksistaan ovat tämän suuntauksen keskiössä. Mitä vahvuuksilla oikein tarkoitetaan ja miten niitä voidaan käsitteellisesti jäsentää ja tunnistaa?

Vahvuuksille rakentuvan näkökulman perusajatus on, että jokaisella yksilöllä on resursseja, jo näkyvissä olevaa osaamista, kykyjä, taitoja ja kehittymässä olevaa potentiaalia, joita käyttöön ottamalla hän voi hyvin ja on tyytyväinen itsensä ja saavutuksiinsa.

Yksilön vahvuudet ovat voimavaroja, joiden avulla voidaan määritellä ja ymmärtää positiivisia kehityskulkuja ja kiinnittää huomiota olemassa olevaan kehittymispotentiaaliin sekä myös kehittymistarpeisiin. Omien vahvuuksien tunnistaminen on yhteydessä positiivisiin tulevaisuuden odotuksiin, jotka kohentavat itsearvostusta eli itsetuntoa, mikä puolestaan lisää yksilön hyvinvointia yleisesti elämän eri osa-alueilla. Monissa tutkimuksissa on todettu, että yksilön vahvuuksien tunnistaminen on yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen.(Positiivisen psykologian voima 2015; Hotulainen, Lappalainen & Sointu)