Poika rakasti piirtämistä ja uppoutui siihen koulupäivien aikana. Opettaja ei pitänyt tästä. Hän siirsi pojan eturiviin, jotta voisi valvoa, ettei oppilas piirrä, vaan keskittyy opetukseen. Pojan koulutaival jäi lyhyeksi. Nykyisin hän piirtää työkseen ja on menestynyt pelisuunnittelija. Viime viikolla tapasin tokaluokkalaisen oppilaan, jolla oli valtavasti hienoja ajatuksia ja tahtoa osallistua opetukseen. Hän ei kuitenkaan osannut viitata ja toimia ryhmässä toivotusti, ja sai siksi paljon kielteistä palautetta toiminnastaan. Viimeaikainen koulukeskustelu liittyen itsetuntoon (HS, 7.9.2023) on tärkeä. Olen kohdannut lukuisia nurkkaan ajettuja ja itsetunnon menettäneitä oppilaita. Olen nähnyt, mitä tapahtuu, kun kiitetään, rohkaistaan ja autetaan onnistumaan. Ihminen turhautuu, jos hänessä oleva potentiaali ei pääse käyttöön. Pärjääminen esimerkiksi koulussa ja omien vahvuuksien toteuttaminen vaativat sosioemotionaalisia taitoja, kuten sinnikkyyttä, rohkeutta, itsesäätelykykyä ja uteliaisuutta. On vaikea suunnitella tulevaisuutta miettimättä, kuka olen, mistä tulen, mitä rakastan, millaisten asioiden tekemisestä sytyn, ja miksi. Tutkitusti oppilaiden henkilökohtaisten vahvuuksien käytöllä on yhteys heidän hyvinvointiinsa ja positiivisiin koulukokemuksiin. Vahvuuksien ja sosioemotionaalisten taitojen harjoittelu ei kuitenkaan lisäänny, jos koulun kulttuuri ei siihen kannusta tai niiden hyödyntämisestä anneta palautetta. Tähän opettajat tarvitsevat resursseja eli aikaa. Oli ilahduttavaa lukea helsinkiläisestä lukiosta, jonka uusi linja on erikoistunut skeittaamiseen (HS, 7.9.2023). Toimiessani eriyisluokanopettajana skeittasimme oppilaiden kanssa päivittäin. Moni oppilas löysi tästä vahvuuksiaan ja sai onnistumisen kokemuksia. Skeittaaminen opetti myös sosioemotionaalisia taitoja. Oman paikan löytäminen ryhmässä näkyi lisääntyneenä tyytyväisyytensä, kun saa arvostusta ja tunnustusta sellaisena kuin on. Omien vahvuuksien tunnistamiseen tarvitaan positiivista palautetta ja ääneen sanoittamista aikuisilta, mikä on monelle lapselle ja nuorelle kaikki kaikessa. Vaikeina aikoina on entistäkin tärkeämpää vaalia ainutlaatuista kykyämme saada toinen toisistamme parhaita puolia esille. Tämä luo hyvinvointia, jonka välitön hyöty ei ole mitattavissa.