Positiivinen psykologia kielten opetuksessa – konferenssimatkalla Puolassa 

Elina Paatsila

Mitä ja miksi?

Kiinnostuin positiivisesta psykologiasta viime kesänä, kun kävin kesäyliopistossa kuuntelemassa luentosarjan aiheesta. Mietin silloin, kuinka tätä voisi kielten opetuksessa soveltaa. Koulumme on myös mukana tutkimushankkeessa, jossa 6.-luokkalaisille opetettiin hyvinvointitaitoja ja luonteenvahvuuksien tunnistamista ja käyttöä. Teimme kevään mittaan tutkijan, erityisopettaja Kaisa Vuorisen kanssa yhteistyötä, sovelsin oppimaani englannin tunneilla ja koin uudet käytännöt erittäin toimivina ja palkitsevina. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aina ollut lähellä sydäntäni ja opinnot ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi vielä syvensivät tätä näkökulmaa.

Kokemuksia Puolasta

Monen onnekkaan yhteensattuman kautta siis pääsin asian äärelle, ja toukokuussa matkustin kohti Puolaa, Szczyrkiä, kansainväliseen konferenssiin, jonka aiheena oli juuri ’positiivinen psykologia kielten opetuksessa/oppimisessa.’ En voinut uskoa onneani, että juuri nyt tällainen konferenssi järjestettiin, ja että minulla oli mahdollisuus osallistua siihen.

Szczyrk on pieni, erityisesti talviturismista tunnettu kaupunki etelä-Puolassa. Hiihtohissit ja kauniit, kukkulaiset maisemat näkyivät hotellin ikkunasta ensimmäisenä aamuna kun avasin verhot. Ilma oli harmaa ja sateinen, mutta eipä ulkoilulle paljon aikaa olisi ollutkaan. Luennot alkoivat aamulla klo 9 ja loppuivat illalla klo 20, ja lukuun ottamatta lounas-ja kahvitaukoja nelisarjaisessa luentotarjottimessa oli niin paljon kuunneltavaa, ettei vapaa-aikaa juuri jäänyt.

Luennot oli jaettu  neljään osaan otsikoiden ’learner’s well-being’, affective traits’, ’positive interventions’ ja ’vocabulary, speaking, communication’ mukaan. Ensimmäiset kolme sarjaa käsittelivät aiheita positiivisen psykologian näkökulmasta, viimeinen sarja oli puhtaasti kielen oppimiseen keskittyvä.

Taustaa

Positiivinen psykologia on verrattain uusi tieteenala, joka keskittyy siihen, mikä toimii ja on hyvää ongelmakeskeisen ajattelun sijaan. Ideana on löytää jokaisesta ihmisestä vahvuudet, joiden avulla sekä yksilön että yhteisöjen vointi ja toiminta paranee. Alan kansainvälisesti tunnetuimpia nimiä ovat mm. Martin Seligman, joka on kehittänyt  hyvinvoinnin ja kukoistuksen PERMA-teorian sekä Barbara Fredrickson, joka on tutkinut erityisesti positiivisten emootioiden voimaa. Alan suomalaista tutkimusta valotetaan teoksessa Positiivisen psykologian voima, johon tässäkin artikkelissa viitataan. (Uusitalo-Malmivaara 2014).

Puolan konferenssin aiheena oli positiivinen psykologia nimenomaan kielten opetuksen ja oppimisen kannalta, ja luennot käsittivät laajan kirjon eri näkökulmista tehtyä tutkimusta. Alan tunnettuja nimiä ovat mm. Peter McIntyre, Rebecca Oxford, Tammy Gregersen ja Sarah Mercer. McIntyre johdatteli meidät aiheeseen kartoittamalla alan periaatteita, käytäntöä ja tulevaisuutta, Oxford ja Mercer painottivat empaattisen näkökulman tärkeyttä, Gregersen taas puhui hyvinvoinnin oppimista edistävistä tekijöistä  kielten luokassa. Kokonaisuudessa konferenssissa esille nousivat teemat hyvinvoinnista, luonteenvahvuuksista ja niiden käytöstä kielten oppimisen tukena, positiivisten tunteiden oppimista edistävistä ominaisuuksista ja mahdollisuuksista, sekä myötätunnon ja empaattisen otteen tärkeydestä myös kielten luokassa.

Tulevaisuus

Tutkimuksen siirtämiseen käytäntöön tuli paljon ideoita, joita voi soveltaa kukin omien ryhmiensä ja tarpeidensa mukaan. Itse olen kokenut onnistumisten mahdollistamisen, kasvun asenteen sekä myötätuntoisen kohtaamisen, huumorin ja eri aktiviteettien kautta nousevan tekemisen ilon sekä erityisesti luonteenvahvuuksien käytön oppimisen tukena erittäin palkitsevana sekä opettajan että oppilaan kannalta. Paljon on vielä tutkittavaa ja löydettävää tällä saralla, mutta ensimmäiset kokeilut ovat varsin lupaavia. Tuntuu tärkeältä olla oppilaiden elämässä  yhtenä tärkeänä aikuisena tukemassa heidän hyvää kasvuaan ja hyvinvointiaan niin ihmisenä kuin kielten opiskelijanakin. Päällimmäisenä konferenssista jäi mieleen ihanat kollegat ympäri maailmaa, kannustava ja lämmin ilmapiiri sekä innostus yhteiseen asiaan ja tekemiseen. Meille kaikille on sydäntä lähellä lapsen ja nuoren hyvinvointi ja terve kasvu.

Vinkki käytäntöön:

Kolmetoista ydinvahvuutta kielten luokassa (poimittu Peterson&Seligmanin 24:stä luonteenvahvuudesta)

Toiveikkuus, itsesäätely, uteliaisuus, sinnikkyys, rakkaus oppimiseen, ystävällisyys, rohkeus, luovuus, reiluus, sosiaalinen älykkyys, innokkuus, näkökulmanottokyky, huumori

  • oppilaat poimivat omat vahvuutensa kielten opiskelijana ja pohditaan kuinka niiden käyttö vaikuttaa tuntitoimintaan osallistumiseen, ryhmän ilmapiiriin, opiskelutaitoihin ja tätä kautta myös oppimistuloksiin
  • tunneilla on aktiviteetteja, joissa oppilaat voivat käyttää eri vahvuuksiaan ja tähän kiinnitetään huomiota ja siitä kannustetaan
  • luokan seinällä on taulu, johon on kirjoitettu kaikki 13 ydinvahvuutta, ja johon kukin oppilas tunnin jälkeen käy merkitsemässä, mitä vahvuuksia on käyttänyt sillä tunnilla
  • oppilaita arvioidaan ja palkitaan vahvuuksien pohjalta: meidän koulussamme esimerkiksi rohkea suullisen kielitaidon käyttäjä sai stipendin vahvuuden ’bravery’ pohjalta, vaikeuksistaan huolimatta tunneilla osallistuvan ja tsemppaavan vahvuus oli ’hope’, monen kielen kanssa kamppailevan maahanmuuttajan ’love of learning’ ja sinnikkään opiskelijan ’grit’.

Kirjoittaja Elina Paatsila on englannin ja ranskan lehtori Meritorin koulusta Espoosta. Hän osallistui Puolassa toukokuussa 2015 järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin (ICFSLA, University of Silesia), jonka aihe oli ’Positive Psychology in Second/Foreign Language Acquisition and Learning.’