Hyvä luonne!

Don’t worry that children never listen to you; worry that they are always watching you. — Robert Fulghum

Mistä lapset meidät muistavat?

Jos hyvä luonne on lasten ja nuorten myönteisen kehityksen keskiössä, on syytä miettiä, mitkä ovat ne tärkeimmät piirteet ja luonteenvahvuudet, joihin keskittyä ja miten niitä parhaiten voisi kehittää? Tutkimuksien mukaan on selvää, että jokainen lapsi ja nuori kehittää myönteisiä luonteenpiirteitä ensisijaisesti matkimalla ja seuraamalla heidän elämässään merkityksellisten ihmisten käyttäytymistä. Opettajan, kasvattajan ja valmentajan; meidän kaikkien luonteenkasvattajien, tärkeimpiä työvälineitä ovat vuorovaikutus- ja tunnetaidot.

Empatia ja myötätunto, aktiivinen kuuntelu ja arvostava vuorovaikutus, jokaisen lapsen kohtaaminen yksilönä. Myötätunnon suurin uhkaaja onkin kiire ja stressi; mitä enemmän ajatuksemme ovat siinä, mitä vielä pitäisi tehdä ja saavuttaa, sitä harvemmin kykenemme pysähtymään ja näkemään jokaisen kohtaamisen ainutlaatuisuuden.

Children have never been very good at listening to their elders, but they have never failed to imitate them. James A. Baldwin

Onkin ensisijaisen tärkeää tietoisesti yhä useammin miettiä oman esimerkin voimaa ja vaikutusta lapsiin ja nuoriin, sillä meistä jokainen on luonteenkasvattaja. Jos haluamme kehittää lapsissa ystävällisyyttä, parhaiten se onnistuu olemalla itse ystävällinen toisille. Jos toivomme lastemme olevan sinnikkäitä ja saattavan tehtävät loppuun, paras tapa on näyttää omaa esimerkkiä siitä, miten asioita saavutetaan sinnikkäällä harjoittelulla ja tekemällä töitä.

Lasten ja nuorten luonne ei kehity vain siten, että kerromme ja opetamme heille, miten toivomme heidän käyttäytyvän ja ajattelevan, vaan pikemminkin tavoiteltavat luonteenvahvuudet ja piirteet kehittyvät heidän omasta halustaan ja motivaatiostaan tulla arvostamansa henkilöiden kaltaiseksi.

Tarjoamalla tietoa, tarinoita ja mahdollisuuksia taitojen harjoitteluun luodaan vahvaa perustaa luonteen kehittymiselle. Kuitenkin jokaisen lapsen luonteen kehittyminen pohjaa paljolti huolehtiviin ihmissuhteisiin ja tarkoituksenmukaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Paljon puhutaan tavoista, joilla voimme kasvattaa lapsissa toivottuja luonteenpiirteitä, kuitenkin kaikkein tehokkain tapa on näyttää itse esimerkkiä ja luoda kasvulle ja kehitykselle optimaaliset olosuhteet.

Going from what’s wrong to what’s strong

Kyky ja halu auttaa lasta ja nuorta tunnistamaan omat vahvuutensa ja palautteen saaminen on kasvun keskiössä, jotta myönteisestä käyttäytymisestä voi tulla toistettavaa ja sisäisesti motivoivaa. Jokaisen luonteenvahvuudet ovat kuin polttoaine ja moottori, jotka energisoivat ja ohjaavat lahjakkuuksiamme (Linkins, 2012). Myös myönteisten tunteiden voi ajatella olevan kuin pieniä moottoreita (Fredrickson 2015), jotka käynnistävät isoja prosesseja vuorovaikutustilanteissa, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

“In school, you’re taught a lesson and then given a test. In life, you’re given a test that teaches you a lesson.” Tom Bodett

Useimmat luonteenkasvatukseen keskittyvät ohjelmat ovat keskittyneet paljon sääntöihin (mitä saa ja ei saa tehdä) sekä ennalta määrättyjen luonteenpiirteiden kasvattamiseen ja opettamiseen. Näissä  ohjelmissa on ajateltu, että hyvä luonne on ominaisuus, joka tulee juurruttaa tai istuttaa lapseen, sen sijaan, että se olisi sisäsyntyinen potentiaali, jota tulisi ruokkia. Neal Mayerson VIA- instituutista on verrannut tätä ”saven muotoiluun”, jolloin jo etukäteen on päätetty millaisen lopputuloksen halutaan olevan.

Vastakohtana tälle ohjailevalle lähestymistavalle Peterson ja Park (2009) ehdottavat, että luonteemme kapasiteetti asuu jo meissä. Tästä näkökulmasta ajatellen, luonteenkasvatuksen tavoitteena on ohjailun tai määräämisen sijaan paljastaa ja ruokkia jokaisen ihmisen jo olemassa olevia ominaisuuksia  Sen sijaan, että luonne nähtäisiin muuttumattomana ja suppeasti määriteltynä konstruktiona, luonne on monitahoinen, muuttuva, dynaaminen ja ainutlaatuinen jokaiselle yksilölle.

Mieluummin kuin etukäteen kirjoitetaan ”hyvän luonteen reseptiä”, VIA- luonteenvahvuusohjelma tarjoaa ennen kaikkea kielen ja lähestymistavan jokaisen yksilön myönteisten luonteenvahvuuksien kuvailemiseen ja esiin kutsumiseen. VIA- jaottelu tarjoaakin globaalin, kulttuuriset ja maantieteelliset raja-aidat ylittävän, yhteisen sanaston ja kielen jokaisen ihmisen hyvien puolien huomaamiseen, esiin kutsumiseen ja niiden juhlimiseen. (Linkins, Niemiec, Gillham, & Mayerson, 2015)

Character cannot be developed in ease and quiet. Only through experience of trial and suffering can the soul be strengthened, ambition inspired, and success achieved. — Helen Keller

Luonteemme vahvuudet ovat monesti jokaiselle niin itsestään selviä, että niitä ei tule edes ajatelleeksi vahvuuksina. Kuitenkin joutuessamme tilanteisiin, jotka ovat meille hankalia ja joissa joudumme venymään, ovat vahvuutemme ydinreservinä selviytymiselle ja toipumiselle. Luonteenvahvuuksien tunnistamisen ja käyttämisen merkitys resilienssille onkin ensiarvoisen tärkeää. Virheet ovat tärkeitä oppimiskokemuksia ja haasteita kohti meneminen on helpompaa, kun tunnemme itsemme ja omat vahvuutemme. Kehitymme, kun joudumme venymään ja astumaan omalta mukavuusalueeltamme ulos. Jos me kasvattajat pystymme yhä useammin luomaan tälle kasvulle myötätuntoisen ilmapiirin, oli se sitten koulussa tai harrastuksessa, olemme kasvattajina onnistuneet paljossa.

References

Linkins, M., Niemiec, R. M., Gillham, J., & Mayerson, D. (2015). Through the lens of strength: A framework for educating the heart. The Journal of Positive Psychology, 10(1), 64-68.

Peterson, C., & Park, N. (2009). Classifying and Measuring Strengths of.Oxford handbook of positive psychology, 25.

HAMMOND, W., & ZIMMERMAN, R. A Strengths-Based Perspective.