Sain todistaa myötätuntoa!

luonteenvahvuus-myotatunto

”Rakkaus ja myötätunto ovat välttämättömyyksiä, eivät ylellisyyksiä. Ilman niitä ihmiskunta ei selviydy.” Dalai Lama

Myötätuntoinen suhtautuminen itseemme ja kanssaihmisiin rakentaa onnellisuutemme perustaa. Mitä enemmän voimme kokea yhteyttä toisiimme ja punoa elämämme lankoja yhteen, sitä vahvemmin tunnemme elävämme. Jopa synkimmällä hetkellä meidän pitää elossa ajatus siitä, että elämällämme on merkitystä oman itsemme ulkopuolella.

Myötätunto asuu meissä ja se konkretisoituu teoissa. Myötätunnon voi tietoisesti päästää oman toimintansa ohjaamoon, jolloin aivoissa aktivoituu hoivaava mentaliteetti. Tämä aktivoituminen lisää tietynlaisia tunteita, ajattelua ja käytöstä, jolloin suuntaudumme toisiamme kohti hyväntahtoisesti ja motivoidumme toimimaan toistemme hyväksi.

Myötätunnolla on ihmisluontoa liikkeelle paneva voima. Se saa meidät motivoitumaan hädän lievittämiseen tai hyvinvoinnin edistämiseen. Myötätunto on synnynnäinen ominaisuus, mutta sitä täytyy kutsua ajattelun keskiöön, koska ilman aktiivista harjoitusta se jää palamaan säästöliekille.

Jo pelkkä myötätuntoisen teon todistaminen vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiimme ja saa meidät uskomaan ihmisten hyvyyteen. Sain eilen todistaa mitä syvintä myötätuntoa omassa työssäni.

”Lujasti lempeä” kuvaa sitä, millaista kasvatusfilosofiaa  työparini tuo jokaisen lapsen koulupäiviin. Koulupäivissä tarvitaan aikuista, joka huomaa kärsimyksen, ohjaa lujasti ja myös halaa lempeästi.

Sain todistaa myötunnon hetkeä, jossa kiteytyy ”sinä et ole minulle ilmaa, sinä olet minulle tärkeä”. Kukaan meistä ei synny itsehillinnän, ystävällisyyden tai sinnikkyyden mestarina, vielä vähemmän lapset, joilla on erityisiä tarpeita tai suuria taakkoja kannettavanaan. Haastavan käytöksen taakse näkeminen on taito, jossa auttaa myötätuntoinen mieli.

Tärkeää on uskoa siihen, että lapset toimivat oikein, jos osaavat. Myötätuntoinen aikuinen voi olla “lujasti lempeä”, koska hänellä on toipumiskykyä, joka joustaa ja josta voi ammentaa myös lapselle. Vaikeuksien keskellä aikuinen on se, joka lainaa omastaan lapselle, jotta me voimme toipua yhdessä. Samalla aikuinen osoittaa lapselle tämän paikan maailmassa; sinä olet tärkeä, sinä et ole minulle ilmaa ja yhdessä me selviydymme.

Kärsimyksen tunnistaminen on tie myötätuntoon ja se jos mikä vaatii rohkeutta. Myötätunto on omien pelkojen voittamista ja halukkuutta nähdä toisen kärsimyksen yhtä hyvin kuin riemastuksen taakse.

Myötätunto ei ole heikkoutta tai hymistelyä, vaan voi sisältää myös negatiivisia tunteita, kuten aggressiota toisen puolesta. Myötätuntoinen kasvattaja ymmärtää, miten paljon voi vaatia. Myötätuntoa ja empatiaa opitaan, kun ympärillä on ihmisiä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lapsen kokemuksista, tunteista ja ajatuksista. Myötätunnon oppiminen onnistuu, kun saa omakohtaisia kokemuksia empaattisesta suhtautumisesta ja myötätuntoisista teoista. Myötätuntoinen ja myönteinen opiskeluilmapiiri lisäävät kognitiivisia valmiuksia, koska myötätuntoinen ilmapiiri lisää turvallisuuden tunnetta. Tämä on keskeinen oppimiseen vaikuttava tekijä. 

Myötätunto itseä kohtaa tuo joustoa ja antaa armoa. Myötätunto toisia kohtaan saa aikaan tämän saman, se kirkastaa ne pienet hetket, jotka ovat merkityksellisiä ja jotka saavat meidän voimaan hyvin, yhdessä, kaikesta huolimatta.

Välitä toisesta, pysähdy hetkeksi, maailma ei kaadu pariin toiselle ihmiselle annettuun hetkeen.

Lähteet:

Gilbert, P.  2016. Myötätuntoinen mieli. Uusi näkökulma arjen haasteisiin. Basam Books.

Keltner, D. 2015. Compassion. The Science of Happiness. University of Berkeley.

Pessi, A-B. 2014. Myötätunto onnen lähteenä.  Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. Huomaa hyvä! Ilmestyy 29.1.2016