Näin alkuun

“Learn it!”

“Mitä toivot eniten lapsille ja nuorille?” entä “Mikä on sinun mielestäsi kasvatuksen ja opetuksen tarkoitus?” Positiivinen pedagogiikka on kasvatuksellinen filosofia, jonka keskiössä on tavoite tuoda päiväkoteihin ja kouluihin hyvinvoinnin ja resilienssin opetus.  Haluamme opettaa lapsille ja nuorille taitoja ja tietoa, joiden avulla voidaan sekä ennaltaehkäistä pahoinvointia että mahdollistaa hyvinvointia.Mitä vastaisit kysymykseen:”Jos voisit opettaa vain yhden taidon ja sinulla olisi aikaa yksi päivä, mitä opettaisit?” Moni opettaja ja kasvattaja opettaisi lapsille mm. empatiaa, sinnikkyyttä, myötätuntoa, taitoa solmia ystävyyssuhteita, toiveikkuutta, rohkeutta, tunteiden käsittelyä ja kriittistä ajattelua. Nämä ovat taitoja, jotka eivät vanhene koskaan ja jotka auttavat myös akateemisten taitojen oppimisessa.

“Herkisty hyvälle!”

Ota tavoitteeksi vaikka ennen töiden alkua miettiä pieniä asioita, joista olet kiitollinen ja kutsu myötätunto mukaasi työpäiviin. Kiitollisuus ja myötätunto tuovat elämäämme monipuolisesti hyvää ja ne ovat erittäin toimiva mahdollisuus istuttaa mieleen onnen siemeniä. Näistä siemenistä versoo pitkin päivää ketju, jota voi tarkastella illalla ennen nukahtamista. Mistä kaikista asioita olet kiitollinen itsellesi? Mitä hyviä myötäintoisia kohtaamisia päiväsi piti sisällään? Voimme kokea myönteisiä tunteita aktivoimalla hyviä muistoja. Myönteiset tunteet, kuten kiitollisuus, rauhoittavat ja tuovat levollisuutta. Nämä tunteet ovat arvokkaita ns. matalan intensiteetin myönteisiä tunteita.

“Teach it!”

“Mikä meni hyvin?” entä “Miten pystyit jatkamaan noin sinnikkäästi tehtävien tekemistä vastoinkäymisistä huolimatta?” Positiivisen pedagogiikan ytimessä on ajatus siitä, että voimme opettaa lapsia ja nuoria huomaamaan hyvät hetket ja onnistumiset eli kohdistamaan huomion yhä useammin myönteisiin ja merkityksellisiin hetkiin. Negatiivisen vinouman myötä aivomme on viritetty pikemminkin huomaamaan epäonnistumiset ja varautumaan pahimpaan. Hyvän huomaamiseen tarvitaan sanasto, joka auttaa huomion kohdistamisessa sekä ohjaa sanoittamaan hyvää. Tuo oman opetuksesi tueksi vahvuussanasto, jonka myötä lapset ja nuoret oppivat huomaaman hyvän itsessään ja toisissaan. Haluamme opettaa myös vahvan ja toimivan luonteen taitoja, kuten sinnikkyyttä ja itsesäätelyn taitoa. On keskeistä oppia nauttimaan pitkäjänteisestä työteosta, löytämään reittejä vastoinkäymisten äärellä, toipumiskykyä nousta jaloilleen ja motivaatioa pinnistellä oppimisen saavuttamiseksi.

“Helli hyvää!”

Myönteisen kielen rakentuminen vaatii aikaa ja pientä vaivannäköä, mutta se kannattaa. Hyvät mikrohetket, myönteiset tunteet ja onnellisuuden kokemukset ovat monesti niin ohikiitäviä, että niitä tulee napata talteen. Kokemukset ratkaisevat, joten sanallistamalla omia ja kanssaihmisten hyviä hetkiä, annat hyvälle sen ansaitseman huomion. Me kaikki tarvitsemme helliviä sanoja ja hyvän näkemistä, jotta voisimme kokea olevamme kyvykkäitä ja tärkeitä. Mitä enemmän tuot päiviisi myönteistä vahvuussanastoa, sitä helpommin jatkossa tietoinen mielesi tarrautuu siihen. Se mitä etsimme, on se mitä löydämme. Meistä jokainen on kehuvetoinen!

“Live it!”

“Minkä asioiden tekeminen antaa sinulle energiaa?” entä “Milloin viimeksi koit syvää merkityksellisyyttä omassa elämässäsi?” Hyvinvointiamme vahvistavat erityisesti toimivat ja hyvää tekevät läheiset ihmissuhteet. Positiivisen pedagogiikan ytimessä on ymmärrys siitä, että meidän on mahdollista kokea syvää merkityksellisyyttä juuri yhteydessä toisiimme. Vahvuuksiin tutustumisen ja aktiivisen käyttämisen myötä voimme  löytää oman potentiaalimme ja erityisesti omien ydinvahvuuksien käyttäminen toisten hyväksi antaa paljon molemmille osa-puolille. Ota siis selvää omista toimivista puolistasi ja pysähdy tilanteisiin, joissa tekeminen on luontevaa, iloa tuottavaa ja energisoivaa. Kun löydät omat vahvuutesi, tee päivän aikana yhä useammin tietoisia valintoja, joissa käytät ydinvahvuuksiasi ja tutki, miten se vaikuttaa sinuun ja ihmisiin ympärilläsi. Huomaa läheistesi ja työtovereidesi vahvuuksia ja anna niistä myönteistä palautetta. Mitä paremmin opimme tuntemaan omat vahvuutemme, sitä enemmän huomaamme ja opimme arvostamaan niitä myös kanssaihmisissä.

“Huomaa hyvä!”

Hyvälle herkistyminen tapahtuu tietoisesti pysähtymällä hyvyyden äärelle. Kollegoiden ja lasten hyvyyden tutkiminen ja heidän onnistumisten sanallistaminen tuo päiviisi myötätuntoa, joka on myös toisten onnessa ja ilossa mukana elämistä. Kun annat omasta ajastasi toisille ja pysähdyt etsimään heistä parhaita puolia, se tuo myös sinulle hyvää oloa ja vaikuttaa vahvistavasti terveyteesi. Hyvää huomioimalla haastat aivojesi halukkuutta hakeutua negatiiviseen.

“Embed it!”

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tuoda hyvinvoinnin taitojen ja vahvuuksien opettaminen päiväkotien ja koulujen arkeen, rakenteisiin ja toimintakulttuuriin. Haluamme, että jokainen lapsi saisi mahdollisuuden oppia taitoja, jotka antavat paremmat mahdollisuudet onnistua ystävänä, oppijana ja tulevaisuuden opiskelijana sekä työntekijänä. Hyvinvoinnilla opettamisella on paljon merkitystä, koska se suojaa masennukselta ja vähentää pahoinvointia. Koulussa hyvinvoinnin opettaminen auttaa lapsia ja nuoria kohtaamaan elämän asettamia haasteita myös sen ulkopuolella. Pahoinvoinnin poissaolo ei tarkoita suoraan hyvinvointia, vaan sen saavuttamiseksi tulee tehdä tietoista työtä. Mitä enemmän lapsella ja nuorella on haasteita oppimisessa tai rikkonaisutta perheessä, sitä tärkeämpää on kohdata ja auttaa oman myönteisen elämänpolun rakentamisessa. Koulu on paikka, jonka jokainen lapsi käy ja koululla on paljon mahdollisuuksia tuoda hyvän elämän eväitä kaikkien tarjolle. “Problem free is not fully prepared.” Espoon kaupunki on ottanut uuden OPS- myötä “posiitivisen kasvatuksen” osaksi kaikkien peruskoulujen arkea. Näyttökuva (40)

. On tärkeää, että päiväkodeilla ja kouluilla on aikaa ja mahdollisuuksia tuoda positiivisen pedagogiikan opetus kiinteäksi osaksi arkea, jotta sille annetaan arvostusta. Luonteenkasvun ja hyvinvoinnin opetus ei tapahdu “siinä sivussa”, vaan sen tulee olla hyvin johdettua ja suunniteltua, jotta positiivinen pedagogiikka juurtuu tärkeäksi ja näkyväksi osaksi arjen toimintakulttuuria.

 

“Opeta hyvää!”

Vahvuuksille rakentuvan sanaston löytämisellä ja käyttämisellä annamme välittävän viestin jokaiselle lapselle. Kieli muokkaa jatkuvasti ajatteluamme ja mitä varhaisemmassa vaiheessa lapset oppivat oman luonteensa vahvuuksista, sitä helpompi on myös kohdata elämän haasteita. Oman luonteensa taitoihin tutustuminen antaa kokemuksen, että minä olen arvokas ja minulla on paljon toimivia puolia. On paljon helpompi rakentaa luonteeseen ennakoivasti taitoja myös elämän vaikeiden ja haastavien tilanteiden varalle kuin paikata jälkikäteen rikkinäisyyttä. Lapsen kehitys on jatkuvaa ja jokainen kohtaaminen on mahdollisuus opettaa lapsille taitoja. Parhaiten se tapahtuu oman esimerkin ja vahvistavan kielen avulla. Nappaa lapset ja nuoret kiinni hyvänteossa!