Positiivinen pedagogiikka

Hyvän diagnosointi on positiivisen kasvatuksen lähtökohta.

Lue lisää täältä

Positiivisen psykologian kasvatus- ja opetussoveltamista voidaan kutsua positiiviseksi pedagogiikaksi. Sen tavoite on rakentaa kukoistavia kouluja ja päiväkoteja, työstään iloitsevia opettajia ja oppilaita. Positiivisen pedagogiikan ja vahvuuksiin keskittymisen ytimessä on jokapäiväiseen elämään vaikuttaminen. Tämä tarkoittaa arjen tapojen muokkaamista ajattelun, puheen ja käytöksen tasolla.

Kasvatuksen ja koulun tehtävä on lisätä maailman hyvää, opettaa taitoja, jotka palvelevat yksilöä, yhteisöä ja koko yhteiskuntaa. Hyvä koulu on paikka, jossa on tilaa akateemisen sekä taito- ja taideaineiden osaamisen lisäksi luonteen kasvamiselle. Kognitiiviset tiedot ja taidot eivät kehity tyhjiössä, vaan ne ovat vahvasti yhteydessä luonteeseen ja sen kasvuun. Akateemiseen kehittymiseen tarvitaan ei-kognitiivisia taitoja kuten motivaatiota, uteliaisuutta, itsesäätelykykyä ja sinnikkyyttä.

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena tuoda jokainen oppija yhä enemmän tietoiseksi omista kyvyistään, jottei kukaan koulunsa päättänyt kokisi, ettei ole hyvä missään. Koulun tehtävänä on auttaa lapsia ja nuoria tavoittamaan heidän oma potentiaalinsa sekä kirkastamaan jokaisen vahvuudet. Tällä ei tarkoiteta latteaa, mitään merkitsemätöntä hymistelyä vaan todellisiin havaintoihin perustuvaa vahvuuksien tietoista nostamista esiin.

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on kukoistava oppilas, jonka koulupäivissä on tietoista ohjaamista hyvinvoinnin alkulähteelle, josta kumpuaa kysymyksiä, kuten: ”Kuka minä olen?”, ”Mitkä ovat vahvuuteni?”, ”Miten voin hyvin yhdessä toisten kanssa?” ja ”Miten voin auttaa toisia?”.

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on sekä ennaltaehkäistä että mahdollistaa. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta ajatellaan, että koulussa voidaan opettaa monipuolisesti vahvan luonteen taitoja. Luonteen ei siis pidä kehittyä elämän kolhujen ja pahoinvoinnin kautta, vaan oppilaille tulee antaa eväitä, joilla parannetaan mielen kimmoisuutta säilyä eheänä ja toipumiskykyisenä elämän kriisien koittaessa. Mahdollistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että näemme koulun paikkana, joka ei ole vain oppiainelaitos vaan myönteisen vuorovaikutuksen ja ihmisenä olemisen kasvun aarreaitta, josta ammennetaan kokonaisvaltaiseen yksilöiden ja yhteisön kukoistukseen. Kannustava palaute, omien luonteenvahvuuksien löytäminen ja sinnikkään työnteon ja siitä nauttimisen oppiminen avaavat myönteisiä kehityskulkuja pitkälle tulevaisuuteen.

Oppilaiden kokemuksia ja kommentteja

Kenelle suosittelisit vahvuusopetusta?

“No ihan kaikille, koska se oppi opettaa ittelle paljon itsestä ja muista.” Poika 12 v.

“Sellasille, jotka riehuu paljon ja haluu tosi paljon huomioo.” Tyttö 11 v.

“No esim, jos joku on esim. vähän masentunut. Tai jos on vähän liian villi niin kannattaa. Tai jos joku on ollut vähän niin kuin luokan pelle, tai jos on aina esim. myös kiusannut muita niin sit tää myös toimii. ” Tyttö 11 v.

“Surulliselle ihmiselle. No koska mä luulen, että niille tulee kyllä parempi elämä siitä. Koska jos ne vaikka oppii sitä myötätuntoa ja rakkautta, niin siitä tulee hyvä mieli niille.” Poika 11 v.

Millaisille oppilaille olisi hyötyä vahvuusopetuksesta?

“Sellasille, jotka niin ku ajattelee, että mä olen nyt tässä ja nyt mä en tee mitään. Niin ku silleen, että niiden itsetuntemus paranisi ja niinku, että nyt mä olen tässä ja tämä on mun paikka ja mä olen hyvä tässä. ” Poika 12 v.

“Sellasille, jotka riehuu paljon ja haluu tosi paljon huomioo. Ne oppii enemmän itsestään ja toisistaan. Ja pystyy kehuun muita. Niist tulee parempii ystävii vaikka ne ei oo koskaan niin hyvin tuntenut ja haukkunut toisii vaik ei tunne niin hyvin toisii.” Tyttö 11 v.

Mitä olet oppinut tunneilta?

“Olen ymmärtänyt asioita paremmin. Esim. ennen jos mä olen nähnyt jonkun henkilön, niin mä olen ajatellut, että tossa ei ole mitään erikoista. Mutta nyt kun mä mietin sitä, esim. sen jotain vahvuutta että okei toi on oikeesti sellainen urhea ja kiva tyyppi.” Tyttö 11 v.

“No ihan säätelystä, että onko järkevää että kannattaako tässä, että harkitsevaisuutta. Onks hyvä idea tässä niinku alkaa huudella ja metelöidä vai ihan niin ku kuunnella.” Tyttö 11 v.

“On jäänyt mieleen rakkaus, että tekee hyviä pikku rakkausjuttuja toisille. Ja se tekee hyvän mielen itelle. Ja toiselle. Ja sit on jäänyt viel myötätunto. Eli myötätunto ja kaikki ne asiat yhdessä, niin tulee hyvä mieli. ” Poika 11 v.