“Vahvuuksilla vahvaksi” – interventiokokemuksia

Luonteenvahvuusinterventio

Interventio – taustaa

“Educating the heart”

Kuten monet tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet (ks. esim. (Fredrickson & Branigan, 2005), myönteiset tunteet ja merkityksellisyyden kokemus töissä, koulussa että henkilökohtaisessa elämässä ovat ratkaisevassa osassa hyvinvointimme kannalta.

Mieluummin kuin tehdä joko tai asettelua, joko akateemiset taidot ja menestys tai onnellisuus ja merkityksellisyys- tutkimuksessani on motiivina tarkastella, voisimmeko opettaa oppilaille näitä molempia? Toisin sanoen, mitä hyötyä oppimiselle ja tulevaisuuden hyvän elämän rakentamiselle on siitä, että opetamme oppilaille koulussa jo pienestä pitäen asioita, joiden avulla he voivat rakentaa onnellista ja merkityksellistä elämää.

Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan vahvuuksien löytymisen ja niihin keskittymisen merkitystä hyvän elämän rakentajina, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa (www.oph.fi). Yksilöt, jotka perustavat tulevaisuutensa vahvuuksilleen saavuttavat enemmän, kuin että he tekisivät saman pyrkiessään parantamaan heikkouksiaan (Clifton & Harter, 2003).

Interventiossani vahvuusopetuksen taustalla on ajatus siitä, että saamme enemmän irti siitä, mihin keskitymme. Vahvuudet ovat kestäviä, perustavanlaatuisia ominaisuuksiamme, jotka määrittävät meitä parhaimmillamme (Peterson & Seligman, 2004). Vahvuuksien käyttö energisoi mielialaamme sekä lisää resilienssiä, onnellisuutta ja hyvinvointia (Wood, Linley, Maltby, Kashdan, & Hurling, 2011). Maailmalla aiemmin toteutetut vahvuuspohjaiset interventiot kouluissa ovat osoittaneet laajan kirjon myönteisiä tuloksia oppilaiden hyvinvoinnissa (Proctor et al., 2011), resilienssin kasvussa (Seligman, Ernst, Gillham, Reivich, & Linkins, 2009) ja luokkahuoneen ilmapiirissä ja sitä kautta sitoutumisessa opiskeluun ja akateemiseen saavuttamiseen (Quinlan, Swain, Cameron, & Vella-Brodrick, 2015a). Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan vielä paljon.

 

Interventio – käytännön toteutus

Tammikuun alussa käynnistin Suomen mittakaavassa ensimmäisen kontrolloidun luonteenvahvuusintervention kahdessa espoolaisessa alakoulussa ja eilen pidimme viimeisen ”jäähyväistunnin” mokkapalojen äärellä. Tämä kevät positiivisen psykologian ja luonteenvahvuuksien opettamisen parissa on ollut elämäni yksi antoisimmista, samalla vaativimmista projekteista. Jokainen kerta, kun pääsin opettamaan, koin olevani todella tervetullut ja lapset jaksoivat kuunnella oppitunteja upeasti. Koin “ulkopuolisena” tutkijana ja opettajana, miten valtava merkitys ja voima näillä aiheilla on lasten ja opettajien elämässä ja näin paljon myönteistä kehitystä lasten ajattelussa ja olemisessa.

WP_20150310_15_10_16_Pro-001

Aloitimme tammikuussa VIA- vahvuusmittarien parissa ja oli hauska huomata, miten lapset innostuivat lukemaan omia tuloksiaan, kun ne printteristä tulivat. Oli ihana kuulla hämmästyneitä, ihastuneita ja kauhistuneitakin kommentteja tuloksista. Ennen kaikkea ne kiinnostivat lapsia todella paljon ja moni oli kertonut tuloksistaan heti myös kotona. Varsinkin joidenkin poikien oli vaikea ”hyväksyä”, että heillä oli ykkös tai kakkos vahvuutena ”rakkaus”. Kunnes pääsimme oppitunnille, jossa käsittelimme rakkautta vahvuutena ja uudelleen määrittelimme sen mm. suurimmaksi myönteiseksi tunteeksi ja positiiviseksi resonanssiksi kahden ihmisen välillä (Fredrickson, 2013).

WP_20150505_14_42_33_Pro

Ensimmäisillä kerroilla lähdimme liikkeelle ”Mitä luonteenvahvuudet ovat?” ja ”Mitä hyötyä vahvuuksien käyttämisestä on omalle ja toisten hyvinvoinnille?” teemoilla. Lisäksi jokainen oppilas ja opettaja teki luokkaan oman vahvuusprofiilin, joka oli koko kevään näkyvillä kaikille luokan jäsenille. Tämän lisäksi luokkiin tuotiin ”vahvuussanasto” eli jokainen VIA:n vahvuus määrittelyineen.

Jatkossa tunneilla käsittelimme niitä luonteenvahvuuksia, jotka olivat tutkimusten mukaan eniten yhteydessä onnellisuuteen, sitoutumiseen ja elämässä menestymiseen. Näitä ovat: sinnikkyys, itsesäätelykyky, innokkuus, optimismi, kiitollisuus, sosiaalinen äly ja uteliaisuus. Lisäksi ”yläkäsitteenä” opetin paljon rakkauden ja myötätunnon merkityksestä jokaisen elämälle ja nämä teemat olivat läsnä jokaisella tunnilla. Vahvuuksien lisäksi pidin oppitunteja ”myönteisten tunteiden voimasta” ja ”growth and fixed-mindset- ajattelusta” eli kasvun asenteen merkityksestä oppimiselle.

WP_20150518_11_32_40_Pro

Jokaiselta oppitunnilta oli ”kotiläksyä” eli tavoitteena oli nimenomaan viedä vahvuuksien käyttäminen osaksi jokaisen lapsen elämää, jolloin kokemus niiden merkityksestä tulee elävämmäksi ja merkityksellisemmäksi. Omien vahvuuksien käyttämiseen koulussa ja sen ulkopuolella kannustettiin eri tavoin.

Kotitehtävät sisälsivät vahvuusbongailua kotona, kiitollisuusharjoituksia ja niiden raportointia valokuvien muodossa, oman parhaan tulevaisuuden unelmointia kirjeen avulla, onnistumisien huomaamista, rakkauden mikrohetkien keräämistä talteen, ystävällisiä tekoja, tavoitteiden saavuttamista itsesäätelykyvyn avulla, hyvien tekojen tekemistä toisille ja omien ydinvahvuuksien tietoista käyttämistä uusilla tavoilla, muutamia mainitakseni.

Opettajia kannustettiin käyttämään vahvuuskieltä käyttäytymisen myönteiseen vahvistamiseen ja palautteen antamiseen, onnistumisien huomaamiseen ja kaiken lasten kanssa tehtävän työn tueksi.

Interventio & tavoitteet

Luonteenvahvuuksien opettamisen ja aktiivisen käyttäminen sekä myönteiseen kehitykseen keskittymisen tavoitteena oli lisätä oppilaiden onnellisuutta ja hyvinvointia sekä edistää oppilaiden ja opettajien kykyä rakentaa laadukkaampia sosiaalisia yhteyksiä ja itseluottamusta ja itsetuntemusta. Tämän tarkoituksena on synnyttää oppimiseen ja inhimilliseen kohtaamiseen voimavaroja ja edesauttaa innostuksen ja hyvinvoinnin leviämistä kouluyhteisössä, joka on yhteydessä oppimiseen.

Perinteiset luonteenkasvatuksen “ohjelmat” ovat keskittyneet kehittämään ja vahvistamaan oppilaissa tiettyjä, etukäteen määriteltyjä ominaisuuksia sekä noudattamaan sääntöjä eli mitä tehdä ja mitä ei. VIA- vahvuusopetuksessa ajatellaan enemminkin, että jokaisen ihmisen luonteenvahvuudet ovat jo meissä olemassa olevia ominaisuuksia. Opetuksen tavoitteena on ruokkia ja tuoda esiin nämä jokaisen ainutlaatuiset vahvuudet ja tarjota luonteenkasvulle optimaaliset olosuhteet. (Park & Peterson 2009. )(Ks. myös:  “Character Education: Molding Clay or Planting Seeds?”  Niemic, R. 2014).

WP_20150330_11_20_59_ProWP_20150420_10_55_36_ProLuonteenvahvuuksien tunnistamisen tavoitteena oli myös lisätä myötätuntoista koulukulttuuria. Intervention päämääränä oli lisätä osallistujien tietoisuutta omista ja toistensa vahvuuksista. Myötätunto, empatia ja myötäinto syntyvät sitä helpommin, mitä paremmin toisemme tunnemme. Kaiken taustalla positiivisen psykologian oppi-isän Chis Petersonin ajatus: “Other people matter.”

Vahvuuksille rakentaminen siirtävät huomion voimavaroihin ja on paljon hedelmällisempää kehittää sitä, mikä on toimivaa, sen sijaan, että paikkaisimme heikkouksia.

WP_20150202_11_11_30_Pro

Interventio & tulokset

Toteutin intervention alussa ja lopussa laajat mittaukset sekä osallistujille ja verrokeille. Nämä tulokset ovat vielä alustavassa analysointivaiheessa, joten niistä lisää myöhemmin julkaistavassa artikkelissa.

Mittausten lisäksi keräsin laadullista, narratiivista aineistoa lasten tarinoista, joiden analysointi on vielä edessäpäin.

Arvoin haastatteluihin 10 oppilasta. Lisäksi on luvassa opettajien ja vanhempien haastatteluja.

Lasten haastatteluita olen jo ehtinyt analysoida ja tässä jotain tuloksia.

Interventioon osallistuneet lapset kokivat opetuksen tärkeäksi erityisesti

  • itsetunnon vahvistajana
  • itseluottamuksen kasvussa
  • onnellisuuden kasvu myönteisten tunteiden avulla

He suosittelivat ohjelmaa yleensä kelle tahansa, mutta erityisesti oppilaille, jotka:

  • ovat masentuneita tai surullisia
  • sellaisille, jotka ovat aiemmin kiusanneet toisia, mutta voisivatkin tutustua opetuksen avulla paremmin ja oppia arvostamaan
  • ovat liian villejä tai luokan pellejä
  • luokille, joissa on huono yhteishenki tai paljon meteliä

Oppilaat kokivat, että he olivat saaneet sanoja sille, mitä olivat jo aina olleet, mutta mitä eivät olleet osanneet nimetä tai tietoisesti ajatella. Moni sanoi, että luokkatoveri ei ollut enää ”vaan” kaveri, vaan hän on kaveri, joka on esim. rohkea, sinnikäs, ystävällinen tai vaatimaton. Toinen ihminen ei ole enää ”random” tyyppi, vaan keskittymällä hänen hyviin puoliin, pystyi niitä yhä useammin huomaamaan ja arvostamaan. Koska sanoilla luomme todellisuutta joka hetki ja niillä on valtava voima muuttaa ajatteluamme, on ollut erittäin merkityksellistä, että vahvuusintervention tuloksena oppilaat (ja opettajat) ovat kokeneet  VIA:n vahvuuskielen ja sanaston omakseen ja ovat käyttäneet sitä aktiivisesti.

Monille oli jäänyt mieleen vahvuuksista erityisesti rakkaus, myötätunto, itsesäätelykyky sekä sinnikkyys. Kuten, jos tekee hyviä pieniä rakkausjuttuja toisille, niin tulee itsellekin hyvä mieli.

Opettajat korostivat ohjelman merkitystä myönteisen sanaston kehittämiselle oman työn tueksi. VIA- luonteenvahvuusajattelun voima onkin sen universaalissa, kulttuuriset ja maantieteelliset raja-ajat ylittävässä sanastossa, joka kutsuu meistä itsestämme ja toisista parhaat puolet esille.

Opettajien mukaan luokassa oli havaittavissa myönteisiä muutoksia oppilaiden toiminnassa yksilö- ja ryhmätasolla. Sekä oppilaat ja opettajat korostivat haastatteluissa säätelykyvyn oppimisen merkitystä omalle hyvinvoinnille ja ilmapiirille luokassa. Tällä tarkoitan kykyä tietoisesti säädellä vahvuuksien käyttämistä eli, missä, miten paljon ja kenen kanssa käytän vahvuuksiani. Vrt. esim. innokkuus, sinnikkyys, rehellisyys, vaatimattomuus ja sosiaalinen äly sekä taito säädellä näitä oman ja toisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Vahvuudet ja niiden käyttäminen eivät ole aina oikotie onneen ja ne eivät aina ”toimi”, tämän vuoksi on tärkeä tulla tietoiseksi tilanteista, joissa käyttää omia vahvuuksiaan ”överisti” tai ”liian vähän” ja miten se vaikuttaa omaan elämään.

Itselleni kaikkein tärkeintä on ollut oppilaiden kohtaaminen ja ne upeat tarinat, joita olen saanut kuulla ja lukea, kohtaamiset luokassa ja käytävällä, innostuksen ja ilon jakaminen. Ne hetket, jolloin sain kuulla, miten lapset antoivat toisilleen teoista ja käytöksestä myönteistä palautetta vahvuuskielellä tai käyttivät rohkeutta rakkauden mikrohetkissä, kuten halaamisessa, hymyssä ja arvostavassa kohtaamisessa. Pienten kohtaamisten ja sanojen merkityksen voiman huomaaminen yhä uudelleen.

Lisää analysointeja tuloksista luvassa myöhemmin.

Interventio – jatko

Ensi lukuvuonna eli elokuussa 2015 käynnistyy Espoossa 7 ala- ja yläkoulussa väitöstutkimukseni 2. osa eli luonteenvahvuusinterventio ”vahvuuksilla vahvaksi”. Mukana on sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaita 1- 9. luokilta. Muokkaan keväällä 2015 kehittämääni vahvuusinterventiota omien kokemuksieni sekä uusimpien julkaistujen tutkimusten perusteella (ks. esim. (Quinlan, Swain, Cameron, & Vella-Brodrick, 2015b) ja luon noin 10 viikon intervention opettajien käyttöön. Tutkimuskohteet ja tavoitteet ovat samat kuin tänä keväänä toteuttamassani interventiotutkimuksessa.

Kirjoitan interventioiden pohjalta oppimateriaalia vahvuusperustaiseen opetukseen yhdessä Dos. Lotta Uusitalo-Malmivaaran kanssa ja kirja julkaistaan tammikuussa 2016.